Kissat eivä tosin ol ollu millänsäkkää mistää näist otsakkeen asioist. Nautiskelle haliva toisias. Lämpimämmäl ilma-alal ollaa koko aja menos ja tiätää nyjjo, et kesäkuumal eivä paljoo viärekkäi viihry, ku tulee kuuma.

Kissin kaa ollaa menos nyssit maaliskuun pualivälin tuntumas ekal oikkial Karva-Kaverikeikal. Käyrää piänii lapsii kattomas. Tiärän jo ny, et Kissi tykkää. Iha malttamattoman melkkest täsä jo ite orottaa. Vaiks viäläkää en tiär, mite saaraa ne "tyäliivit", mut onha täsä aikkaa hoirella sellasiiki asioit.

Täsä välil naurattaa tää Kissin touhu, ku hää iltanaksun saatuas menee koppiis, siirtää pehmusteen ulos, makkaa kattelemas mun iltapuuhii ja ku meen sänkyy, ni siirtyy kopin pehmustamattomaha päätyhy keräks - ja nukkuu siäl koko yän, pitkäl aamuhus saakka. Viäreises kopis Mimi ov voinu nukkuu jo vaiks kui kauva aikasemmi. Kössi nukku kans jossaikohti kissoje kopis hetke aikaa yästäs, mut se ov vähä liija pikkane, et siin viihtyis kokoo aikaa. Ja ku o pikkaset tilat, ni ei aut ostella koppejakaa liikoi, ku niit ei saa minnekkää. Iha tyytyväisen Kyösti o nukkunu omas rinkulas (jollei kissat ol varannu sitä) tai alakerra divaanil (jollei Kadi ol varannu sitä) tai siv vaiks nojatualil. Kyl meil paikkoi riittää. Eikä kukkaa toisii omilt makuupaikoilt poijes karkottele.

Lenkkeilty, tiätty, ollaa kans. Tällast eleffanttimarssii me mennää, ku ei ol hätii hoirettavan. :)

Komeen katajav viäree pit pysähtyy ottamaa kuvii. Ol nii valosaa tosakohti (mul ol aurinkoklasit pääs), ettem mää huamannu, et siin oliki varjoo. Kuvist vast jälkkeeppäi huamasin. Katajan toisel pualel olis ollu iha mainio aurinkoine paikka. Noh, mun töppi, koirat totteliva ja pysysivä just siin, mihi heijät pyysinki jäämää.

Näät aurinkokuvaukset digipokkaril o muutenki aikasmoist arvauspelii, ku siit ruurust ei pahemmi mittää nää. Vähä sohii vanhal mutul sinneppäi ja koittaa vaihrella suuntimaa pikkase - ja sit toivoo, et joku niist olis ees osunu suhtkoht oikkiaa. ;)

Jännäks o tullu uusie lumie kans tää traktorin kääntökuvio pellol. Tät traktorii o aurausauton käytetty peltotiän putsauksee ja se o sit käännetty täsä, ettei ol tarvinnu peruuttaa takasippäi.

Siit, mist tuuli ol puhaltanu kaik lumet poijes, näky, mite liukas pohja siin o. Tän huamas koirakki ja pyrkivä enimmiltee kulkemaa tual reunas vaa. Petollisint o siinkohtaa, ku täsä pääl ov viäl piän lumikerros, ku ei nää, mitä siäl al o.

Kadi orotti, et mää potkisi hänel joit lumipalloi, mikkä auraukses ol toho reunal irtonaisiks jääny. Niitte peräs o kiva hyppii vaiks millasii hankihinki.

Mimi tul kans siihe, et hänelki kelpais kyl. :) Kissi ja Kyösti taustal olisisivav vaa miälelläs jatkanu matkaa.

Harvinaist, et o peltotiä näi tyhjä. Yleensä siin menee muitaki, ku ollaa liikkeel. Vähä jotenki men aurinko täsäki kohtaa pilvehe, vaiks just paisto täyrelt terält.

Täst siirryttii sit mettähä ja siält en ottanukkaa kuvii, ku vähäv välii tippu lunt puist niskaa - etten hajot kameraa.

Kottitulles meil ol viimesekki lumet katolt tippunu. Tää ol jo nii kovaa ja painavaa, etten jaksanukkaa lappioir poijes kulkuväylää tonne toisii rappusii (kellarii suuntaavii). Siinähä sit saa sulaa.

Lumitöit o ny muutenki saanu tehrä. Tuntuu, et sitä mukkaa, ku saa pihaa tyhjennettyy, se täytyy taas. Sain polvetki mustelmil ja plotin toisee, ku rupesin käyttämää niit apuna, ku käsivoimat ei enää tahtonu riittää yksi. Mut oon sit ottanu yht koiraa kerrallas mun seuraks toho lumitöihi, ni ei ol tarvinnu sitäkää yksin tehrä. Ja kummaste sitä sit jää ohikulkijoittenki kaa enempi suustas kii, ku o koira mukan puuhis. Jos touhuun yksi, ni kukkaa ei jää juttelee... :D

Pesukoneen kans myäs tosa ol tenkkapoo, ku siäl ol valkopyykkii täyn rumpu, ohjelma ei menny läpi, ku se herjas viämäritukost, eli luukku ol lukos, eikä saanu pyykkei poijeskaa. Koitettii monii eri ohjelmii ja ain sama tulos. Sihti ol puhras ja vähä rönkättii viämärivaijerillaki, et jos oj jottai kummiski jossai, mut ei silt vaikuttanu. Hö! Isäntä sit meinas, et hän o kavereiltas kuullu, et pitäs välil konet käyttää oikkee kuumal, ni siält lähtis ne pesuaineist koneesee jäävät zeoliitit (?) poijes. No, meil o 60 asteej jälkkee 95 astet ja mul ol 40 asteen pyykkii konees. Tota kuutkymppii ain välil käytetäänki, mut ei meil ol mittää, mikä sanois kestäväs tota melkkest sattaa astet. Mukku oltii jo päivä tuhrattu ja kaikkee yritetty, ni päätettii, et ku pyyhkeit, alkkareit ja pari kauluspaittaa ol konees, ni annetaa mennä kuumal vaa. Tulee mitä tulee. Ja sehä men läpi! Eikä käyny muuten pyykillekkää ees mittää! Vau! Tais kaik kyl olla sellassii, mitä o pesty jo vuaskaussii, ni ne o kutistunu jo sen mitä kutistuva, eikä sit jaksanu enempää. =D Huh-huh! Pesukoneha ei ol mittää vanha, parisev vuat sitte hankittu. Sitä ei hevil unohra, ku ovenkarmitki täytyy poistaa, et saa sen huaneesee sisäl. Heh.

Ja nymmää taas jännään, et onnistuuks tän tallentamine. Oon yrittäny jo mont kerttaa viikolloppunaki. Ei vaa tahro onnistuu. Peukut pystyhy!