Tää keli sai houkuteltuu ulos ja mettähä. Koirat tiätty mukkaa - ja nyy sit kameraki taas suastu yhteistyähö. Ot siit sit selvää. Laitan erikses luantokuvat joskus myähemmi, ku ehrin kuvat piänentämähä enste.
Lährettii mettää, mis ei viäl kukkaa ollu kävelly, ni ol vähä niinku pakko men lumes. Kissi ol äkkii lumipallon, vaikkei mittää erityissii riahuilui lumes pitänykkää.
Liivit ol pääl, ku meinasin, et jos jossai sopivaskohtii päästän irti, ni saisisi kivamppii kuvei näist tassuttelijoist. Näkyvä meinaa kummaste paremmi näitte liivie kans, ku ilma!
Kyösti tarkastelee sivul...
... ja taakke. Eikä kettää men missää - mitä ny autoi tiäl. Ja niit ei lasket. Mahottoman söpöt noi korvat kyl! Aijai!
Ja Kissilhä ol iso tyä, ku pit ehtii haistelee kaik, mitä Kyösti haistelee JA mitä Mimi haistelee. Omii hajui ei sit paljoo vissii ehtiny haisteleenkaa...
Kyösti söpöilee.
Mikäs mettän peikko se tääl puskan takan piileksii?
Se onki Kissi-mörö! Hui!
Sopivaiseste Kyösti asettu aurinkoho siihe tavallisee asentohos; kiäli ulkon ja toine etutassu maast irti. Ei tarkot, et olis kylmä, ku tekee tätä sisälki, kesät talvet. Pelle!
Tää ov vissii kameran "kiusa se om piäniki kiusa" -otos, ku mää en tiänny tällast eres ottaneeni lainkkaa. Noh, täsä se nyy sit o - kaikel kansal... Ihme vekotin!
Kyösti ja Kissi löysivä jottai kivoi hajui polult. Joku tuttu joskus siit varmaa menny. Sit pitiki jo ruvet laittamaa remmei, ku lähestyttii tiät sellasest paikkaa, misä autoilijoil ei ol mahrollist nähr, jos yhtäkkii joku ryykää tiäl.
Sit pikkupyrährys museosillal...
... poseeraamaa - tiätty! Kissin naama sit iha lumes - meijä kaunokaine, oikee leidi... Hih!
Mimi tarkastelemas maisemii joen penkal...
... ja samas paikkaa ittekki penkal. Tarkka tyttö!
Sit menttiinki sitä tavallist jonomarssii kottippäi. Ev vaivautunu enää ottamaa remmei poijes, ku ne ova hyvii välineit pittää näät kolme eteises paikallas, kunnes saan "sisäkuntosiks" taas.
Viäl loppuhu Kyöstin vilkasu, et misä viivytää, ku innostuin ottelee pikkase kuvii meijä talost täst suunnast... Mimil ja Kissil ei viäl olisis ollukkaa mikkää kiirus. Mut kyl se vaa Kissi yht lumipaakkuu ol. Levitin pyyhkeen eteisel laittial ja karstasin lumipallerot poijes. Ihmee hyvin ne sil taval lähtiväkki. Kyöstil ol pari palleroo etutassuje takan, kainalos, mut ei missää muual. Ei toho turkkii onneks iha sillee jää kaik kii, ku Kissil. Mimilt taas vaa kuivasi tassut, ja se ol siin.
Kommentit