Kokeilaas uurestas näitte kuvie liittämissii. Toiseen kertaa sanottu Vuaratukse tiarotuksis, et sem pitäs onnistuu.

Jep - ainaki muakkaukses kuva näkkyy! Hyvä juttu! Siis isomp pakkane jäi eilisel päiväl. Illal ol jo iha mukava ulkoilukeli. Jottai viis astet vaa pakkast. Joka päivä o tullu pikkase lissää lunt, et o maisemat pysyny valkein ja puhtain. Kaunist!

Koiril o välil ollu meno moninaist ja riahuttelui enempi ku vähempi - varsinki Kissil ja Kyöstil. Mut Mimiki ain välil "lipsahtaa" menoho mukkaa, mut jossaikohti ain tajuu, ettei se oikkee ol leidil sopivaa ja päättää reuhut oma-alotteiseste, jollem mää ehri enste. Siin riahus ei meinaa pysty keskustelee, kuuntelee telkkaa tai keskittymää muutenkaa mihinkää pahemmi...

Täsä yht menoo kameran linssin läpitte. Mimi istu ku tatti paikallas koko aja, Kissi ja Kyösti hääräs ympäril ja takan. Siin kameran kans naksutelles siv vaa yhtäkkii sanosin "odota!" ja siihe sit heräsivä Kissi ja Kyöstiki. Se ol ku olisis saksil riahunarum poikki pistäny.

Ja sit istuttiinki pitkän aikaa, ku mää ottelin eri kuvakulmii. Heh! Linssiluteit kaik kolme! Sit palkaks pikkase kissannaksui ja kaik oliva tyytyväissii.

Välil ehtiväs sit nukkumahanki ennenku lährettii iltapäivälenkil.

Ja tehtiinki pitkä lenkki. Lährettii käppäilemähä museotiät Koljolan suuntaha enste. Sit tul uus koiratuttavuus vastaha ja jäättii juttelemaha ja tutustumaha, ku turvallises paikas olttii ja sit käännyttii meki takasippäi ja kävelttii keskustan suuntaha pikkase matkaa yhres.  Taas tul kiitoksii haukkumattomist kaveruksist ja pari muut vastaantulijaa (kävelijä ja sauvakävelijä) kehusiva meijä heijastinliivei, ku olttii kaik "samois" asuis. Näät keltaset ovakkyl tosi näkyvii näi lumises maisemas.

Löyrettii sit Kissin yks matkal jääny tossuki, mink vaa kiinniti tarrastas remmihi kii. Nynniit o taas neljä. Käpytelttii omakotitalojev väleist keskustan toisel pualel ja siält sit takasi toist kaut. Kissil ol melkone lumipompula-alusta, ku kotti päästii. Kumma, et ol pystyny käppäilemähä kunnol. Ei tää neiti kyl piänist hankaluuksist ol millänsäkkää. Nopeite sain lumipallurat poijes, ku käyttii tassusuihkus ja samal sit sain tassukarvoihi uuren öljykerroksen suajaks. En pessy nyy kokonas koiraa, ku muute o turkki viäl iha siisti ja puhras.

Mittää kummallist ei täsä päiväs sit olekkaa ollu. Jouluu en poijes viäl lait, ku Nuutti vast viä joulun (jos sekää...), ni saaraa nauttii näist joulusist koristuksist viäl vähäse aikkaa. En ol yhtää näihi viäl kyllästyny.