Tänäpe ei ollakkaa tehty yhtää mittää! Piretty hauskaa vaa ja loikoiltu soffal. Poika tek meil ruakkaa, eikä tarvinnu silläkää sit omaa päät vaivat eikä aikaa uhrat.

Oikkee ihana ja aurinkoine päivä tääki o ollu. Aamul ei tuullu yhtää, iltapäiväst pikkase (muttei mittää verrattun siihe aikasemppaa tuulehe, mitä täsä ol) ja pitkäl lenkil kävin koirie kans. Ikäväksen Mimi löys tän meijä pihal "kukkoilleen" fasaaniuroksen kualleena tualt mettärreunalt. Hiipi matalan enste kohti, niskakarvat pörrös ja äris. Kadiki siit sik kovaste kiinnostu, mut jotenki ei osannu kohrentaa omaa intoas oikkiaan paikkaha, ku olisis halunnu pörhältää linnun ohitte toiselt pualelt. En halunnu men liija liki näitte koirie kans, etteivä koirat ot siit kiines, mut selväste seljäs täl linnul ol iso haava. Onk sit joku isomp lintu yrittäny viär mennessää, vai onks jääny jonku ketun käsittelyst keske. Ei voi tiättää. Surku kaunist lintuu.

Ekan kerra Kadin tulon ja Mimin silmäleikkauksej jälkkee pirin piänet reenit täsä päiväl lenkij jälkkee. Kevyet sellaset, etten mittää pöytii esteeks laittanu enkä mittää. Ekaks Mimil sellassii, mis ei hypit eikä pompit ja iha innol kaik pyynnöt toteuttiki. Sit Kissil hyppimissii, siksakkei, kasei ja läpimenoi. Olis viäl halunnu kovaste jatkaa, mut sit Kössin kans muutama maahammeno, istumine ja tassuttelu jalkoi vaste. Kadiha sit tätä touhuu seuras siin käre ulottuvil koko aja, ku haisto, et jottai namiiki ol tarjol. Kadin kans sit viimitteks tehtii sivultuloo ja nousemist. Muut koirat nouseva takatassuil ylös, mut Kadin kans olis tarkotus, et istumast nostaa etutassut ylös ja jää sellasee istuvaan asentoho. Hyvi tekee kyl namin avustuksel, et alku o lupaavaa!

Kadi tiätää myäs, mihi tarkotuksehe näät nojatualit o tehty - nii komiaste niis istuksii. Piän nolo tilannekki täsä tapahtu tänäpe, ku ol tähä nojatualihi asettunu hyvi meijä reeniej jälkkee ja nukaht nii syvään unehe, et valaht siit tualilt ku märkä spaketti ales lattial - ja jatko siin siv vaa unias. Voi reppana! Ei sittenkää mahtunu kunnol iso koira näim piänehe tualihi. Et se ol hassun näköst!

Nyy alkaa saar Mustiksest koirie kans taas kuvii normaaliin tapaan, ku ei Mustis siirry ain jonnekki kauemmas, ku Kadi tulee liki. Nyy köllitää jo suurimpiirteis misä vaa.

Vaiks sikku o mont koiraa kerral liikkeel, Mustis viäl siirtyyki pikkase turvallisemmil vesil, ettei vaa jää kenenkää jalkoihi. Susu pittää viäl enempi välimatkaa.

Sukkii o tullu tehtyy tosa soffailles sit muutamii. Tää päällimmäine ov viäl ilma parii, mut eiköhä seki täsä viäl tän illan aikan ilmesty.