Nii sitä vaa näät karvaset otukset kokoontuva iltasi tähä lähel, ku ei kukkaa muu, ku Kadi oikkee ossaa rauhottuu nukkumaha elleivä ol saatettu koppeihis. Kissakki orottava sitä, vaikkeivä koppihi menekkää. Sit saava vallat sänkyn iha keskenäs - paitti mitä mää ny sit lykkään itteni siihe sekkaa tiätty sit jossaikohti kans.

Täytyyhä sitä piänet tirsat vetästä yäunil menoo orotelles.

Ja silvälil Kadi ol jo pitkän aikaa ollu yäunillas omas petis - sitekute, ku mahtuu vaa. Välil o pää ulkon...

Välil mahrutaa hyvinki...

... toisinas taas sänkys o iha liija kuuma, ja unet maistuva sänkyv viäres paljo paremmilt.