Sevverti o ollu menoi täsä vähä aikkaa, et jotenki mää sit tänäpe aamul kuukahri. Olin hoitanu lenkit ja aamukaffetki ja isännän koneesee, kauppa-asiat ja kaik, ku meinasin, et iha hetkeks lötkäytän itteni toho sänkympääl karvakerie joukkoho. Se "hetki" ol si kolme ja pual tuntii... Hups! Jossaikohti olin heränny sevverti, et olin siirtyny päiväpeiton alle, ku siält mää meinaan heräsin. Hih! Tai sit meijä kotitonttu o ollu asial. =o)

Täsä koirat ihmettelevä aikast heräämisajankohtaa. Ei ol mikkää kiirus ulos, mut varmisteleva, etteivä ainaskaa yksi jää sisäl, jos muut lähtevä ulos.

Annon sit ajankuluu koiril - uuret luut. Pit sitä Kadii vähä kiusat.

"Ei-ota!", luu tassum pääl ja siinähä tua sit kökötti. Kadi yritti johtaa ajatuksii poijes tuijottelemal vähä sinne ja tänne, kaikkial muual ku luuhu. Ja hyvi men!

Kärsivällisyys palkittii ja saatii nautiskel pureskelust.

Pureskelutouhuu tul Susuki seuraamaha. Tää neitone o ain tarkkan, et jos koirat saa jottai, ni MÄÄ kans saan jottai. Luustaha ei välitä, ni pikkasen hammasharjaherkut sit saiva kissakki. Namps!

Mimi ja Kössi mutustiva omaas keittiös, Kadi eteises ja Kissi nous mont kerttaa soffal, mukku ajoin ain ales, ni lopultas siirty sit soffan taakse rouskimaa herkkuas. Siäl saiki sit olla iha rauhas.

Ku rupes tulemaa pimeet, yritin taas ottaa kuust kuvii. Tällasii tälkerttaa:

En tiär milt muist näyttää, mut munst näis o iha selväste käsi kämmen ylöspäi kuun alla... Jännäste se käsi pysy melkkest paikallas, vaiks muut pilvet liikkuva kovaa vauhtii ettippäi (siks näist kuvistki osaks tul epätarkkoi).

Sivviäl illemmal käväsin hakemas isännän lentokentält ja koitin siältäki siv viäl saar kuust kuvaa, mut siäl o niimpal tätä omaa valastust, mikä haittas kameran sihtii. Halus vaa tarkenttuu johonki katulamppuhu, eikä muuhu.

Ja hiljast ol.

Itte asias nii hiljast, et mää jo aloin kakskyt yli sovitun ajan olemaa varma, et oon kokonas vääräs paikas. Et mun olisisiski pitäny olla juna-asemal tai jottai. Isännäl ol kuitenski kännykkä kii, mitä ei olis junas ollu, ni pysysi paikallan. Ja siältähä se herra sit yksinäs taapers tulemaha lopult.

Käytti viäl kaupas, ku jäi aamuostoksist rasva ostamat (unohrin kauppalistan jääkaapin ovehe) ja löyrettii sit samal mul lissää lankoi 1,90€:n hintaan (JES!) kerält (väriloppui) ja plikal vaalee syys-kevättakki vitosel. Ja takki viäl kelpaski, mist olin pikkase epävarma, ku ei näist nuarist koskaa tiär.

Kotimatkal sit poika soitti, et ei hee jaksa tehrä pitsaa, mitä suunnitteliva iskän kottituloks, et jos mee käytäsis Hesen kaut, ku o bonustarjouksiiki. Tehtii sit kaupat, et nuariso hoitaa koirie iltalenkityksen, ni käyrää herkkukaupan kaut. Ja siällähä näät sit tuliva koirie kans vastaha, ku tiät ajettii. Pojal ol Kadi, plikal ol Kissi ja Mimi ja plikan poikaystäväl ol Kyösti. Nii se homma hoitu. Ja eiks sitä sit ollu iha outo olo, ku jäi toi iltalenkki ittelt poijes, ku o tottunu senki hoitamaha.