Nii se pakkaa menemähä, et kaik asiat sattuva päällekkäi. Täsä o tää viikko yht minuuttiaikatauluu, eikä monikaa asia liity töihi (paitti isännä kuskaamine huame lentokentäl). Ku pojal alkaa ol aika autokoulun rataharjotuksihi ja kirjallissii, ni sit isäntä ottaa ja lähtee, palatakses perjantain takasi. Lavvantain o synttäripäivä ja siihe pit sovittaa rataharjotuksii, mut eihä niit aikoi niiv vaa saanu. Ny sit o ens viiko tiistain sekä kirjalline kuulustelu et ajorataharjottelu. Sit siit viikompääst aikasintas saa inssiajoho mennä. Mää en kyl tajuu tota viikov välii, mut eipä sil säännöl ite pystyt mittää tekemähänkää. Höh!

Noh, ei siin mittää. Pikkase hommii aamupäiväst, simmää meinasi, et meen laittamaa lissää miakkaliljan sipuleit maaha, mut kamala, ku siäl tuntu kylmält, ni tulinki sisäl jatkamaa huivin kutomist. Päänsärky vaa pakkas tätä vähä haittaamaha, ku ei tahtonu saar oikkee silmii toimimaa, niinku olisis halunnu. Onneks ei sentäs mittää mikreenii ollu.

Sit tehtii iltapäivälenkkii koirie kans ja tultii mettäl läpitte takasi. Nii hianoste o mettä sinisenäs sinivuakkoi, et pit hakkee kottoo kamera ja otinki täl kerttaa Kadin sit mukkaa ja jätin muut kolme kotti.

Pikkase se alkaa jo meijänki pihamaa viheriöir. Ei ol iha pelkkää kuivaa heinää täynnänsä.

Aiva upeit sinivuakkoi oliki. Kadin varjo tul kuvaha mukkaa, ku tul kurkkimaha, et mitä mää siäl iha maantuntumas oikkee teen. Kamera ku ol melkkest kukis kii.

Ja siällähä se Kadiki yritti omii löytöjäs tehrä, ku ite tähtäilin ja sihtailin kameran kaa.

Näät kevään ekat kukkaset ovak kyl nii virheettömii ja siistei, ettei mittää määrää. Ei ol viäl mittää ötököit niit syämäs.

Kovaste ol kiinnostavii hajui mettä pullollas.

Mut luaksetulo ol silti varma, ku kutsu kävi...

... ja kävi taas. =D Ja välil ain sai sit jottai namiiki.

Et näit kevään sulostuttajii ol mettäs isoin mättäin. Kameral ei jotenki vaa saanu sitä oikeet kuvaa, mite silmä näkee. Iha hurjan kaunist!

Eikä oltu mettäs iha yksi. Nuarisooki ol ihailemas sinivuakkoi ja Kadi taas vähä epäluulosen heit niskakarvas pystyhy, mut iha siististe sit ohitte mentii kummiski. Ja ku kuljettii jokune matka tiäv viarustaa, ni Kadi iha oma-alotteiseste rupes kulkemaa mun sivul, vaiks remmi olisis antanu myäre isommalki välimatkal.

Löytyyhä niit leskellehtiiki jo vaiks kui ja paljo ympäri tiävviarustoi. Pikkase sit käpysotasil oltii Kadin kans museotiäl ennenku tultii sisäl. Sit oliki kaikil jo kova nälkä.

Tänäpe sit pit pojan ottaa viimiset ajoharjottelut, tiätty. Tai itte asias iha viimine enne isännä matkaa tulee huame aamul, ku poika ajaa Lemuhu, et hyppää siält bussihi. Saa nukkuu tunni piremppää, ku mitä muute sais. Mut juu, isäntä ku tul kotti, ni ehti pikkase jottai suuhus heittää, ku lähtivä ajoho. Ja ku tul takasi, ni sit meil ol lähtö syämähä. Mut enste pit heittää kamera pojal, et ottaa meist vähä 20-vuotishääkuvii. Terassilt ne sit lopultas saattii - valastus ol vähä haastava taas...

Kipastiimpa Raision Rossoho herkuttelemaha. Alustavan suunnitelmam mukkaa meijä pit oikeen hääpäivän lähtee syämähä, mukku isäntä o sillo Italias, ni ei siit tullu mittää. Otettii sit alustava juhla tähänkohtaa.

Miätittii erilaissii otoksii, mitä voisis ottaa, ettei tulis ain niit samoi, mitä o ennenki otettu. Silti ne pakkaa niihi samoiks ain menemähä - onneks annokset sentäs vaihtelee. :P Tosin mun viimisest ulkon syämisest ojjo kovaste paljo aikkaa.

Otettii ateriat pitkän kaavam mukkaa; alkuruaka, pääruaka ja jälkiruaka. Tosin oltais kyl saatu alkuruuvanki alkuruaka salaattipöyräs hakkee, mut jätettii se välist, ku haluttii mahruttaa jälkkäriki massuu viäl.

Pikkase aikkaa saattii alkuruakkaa orottaa, ni sikku vihroste se tul, ni ol jo sevverti nälkä, et olin ehtiny pualet annoksest syämähä, ennenku kamera muistu miälehe. Ol muute hyvää! Ja noi banaanimmuatoset lautaset oliva kivat kans.

Mahtiannokset saattii - ja onneks osattii rauhas syär, et ajan kans. Muute olis kyl ähky tullu.

Ja nii hyvää kastikettaki ol, et hyvä ku maltoin olla nualemat lautast puhtaaks. Heh!

Ja pisteen iin pääl syättii iha mahtavat jätskiannokset. Mustikkajäätelöö, vaniljajäätelöö, kermavaahtoo mansikkakastikkeel ja suklaarusinoit. Aaaah! Just sopiva määrä, ku rauhalliseste söi.

Ihana hetki rakkaan kans! Kiitokset, et saatii sovitettuu tää aikatauluihi!

Ja sit taas kiireev vilkkaa takasi kottii, et ehrisi vaatteet vaihtamaha ennenku lährin taas lenkil koirie kans. Et vipinää riittää! :)