Ei ol sisäkasvit kyl kovaste tykänny tost muutost ulos nykku tul vähä viileemmät kelit. Lehtii o hapertunu ja vähintäs vaaleentunu, mut osa sentäs pysyny iha kunnoski. Jos ny jonku kasvi latva o menny huanoks ni nappaan ne koht vaa poijes - saa sit laittaa kasvuenerkkiaa tuuheutumisehe toisaal.

Siirsi kukkapenkist keskelt penkkii, toiste kasvie joukost tulleet kuulliljakki penkin reunamil, misä ne o aikasemminki ollu. Myyräkö se sinne keskel yhtee kasaha o talve aikan siirtäny? Ourolt näytti kummiski. Saas nährä lähteeks kasvuhu, ku ol meinaa tosi tyän takan saara sitä kivikovaa multtaa tarppeeks pehmiäks, et sain niit eres irti siält kaikkie perannajuurie keskelt. Huh! Ja peltopläntilt vetäsin vihroste viimei sit voikukavvarret poijes. Ja niit muute riitti. Nappailiha muitaki rikkaruahoi, mut jäi sinne viäl jottai. Alko selkä tehrä tosakohtaa tenää, ku kökkisi koko aja peppu pystys ja kurottelin kasvei lautojem päält, ku en halunnu astuu sinne pehmiääm multtaha. O helpomp muakat, ku pysyy pehmeen ja kuahkeen. Täsäkohtaa en kyl sit enää sitä jaksanu käytännös eres ajatel. Jäi ne voikukan naatikki "porkkana"juurines siihe pellor reunal, mist ne pitäs kärrät poijes. Ehkä jossaiv välis.

Kuvii en saanu, ku ripottel vet koko aja, enkä halunnu vahinkossakaa tuhot tota kameraa.

Simmää miäti, ku kastelin taas näit ikkunayrttei, et millos se mahto ollakkaa, ku näät tähä laiti. Tais olla huhtikuun alus joskus. Viäl iha kasvava ja ova käyttökelpossii. Minttu, oregano ja rakuuna. Iha näppärä saar täst napattuu vähä tuaret ruakihi. Minttu ommuute iha hyvää mm. vaniljajäätelönki kans!

Mut eipäs siin sen kummemppaa. Asetan tyynyn hyvään asentoho selkään nähre, otan kutimen kättee ja jatkan käsitöit. Nii pimeetäki o, et täytyy valoi pääl pittää. Mut ei silti kylmä ol. Se ov vaa Suame suvi tällast välil. Ja hyvä et o, mää em paahteel olis saanu yhtää mittää tänäpe aikaseks, se ov varma se.