Aurinkoina ja lämmin, muttei liija kuuma, päivä ja pääryttii pojan ja Kadin kaa lähtemää mökkeilyreissul. Kadil valjaat ja auton turvavöihi kii - ja siinähä hää sit kölli. Haistel ikkunarraost ilmaa, tuijottel ettee ja taa, ja välil makoili vallate koko takapenki. Nautiskel olostas.

Nii alkaa ol viljakki ruskeit jo, et koht o maavviljelijöil hommaa taas, ku pitäs saar sato talttee. Nii se vaa maisema muuttuu, ku peltojenki väri muuttuu.

Hianol paikal hiano talo. Ei siit kuvaa tahtonu kunnol saar, ku o kummiski suajases paikkaa, mut sellane iha uus perinnetalo, mihi sit o rakennettu valtava terassi kiärtämää koko taloo - ainaki oletettavaste myäs tonne takapualel, mihi ei täst näy. Tai mist sen ny varmaks tiätää, ku ei olla tän lähemmäs menty kattomaa. Vakaaste kalliom pääl, puitte suajas kummiski. Kaunist!

Olipas siin tuhat ja yks tuaksuu Kadil, mikkä pit saara haistelttuu, ku peril päästii. Eka kerta Kadi tääl paikal, ni ol iha uppo-outon. Kattel tarkkaa isoi lintui jyrkänteelt (mikä ny ei oikkee kunnol näy täsä kuvas, vaiks se siin oikeest onki) ales.

Ja siäl se laituriki sit köllötteli. Paljo tapahtunu sit viime käynnin, vaikkei siit ny nii hurjaste aikkaa ol.

Kaunist se kaislikkoki o. Pysyis vaa omal paikallas, eikä lähtis leviämää.

Pirettii Kadi remmis, ku paikal ol kaksi Kadil viarast kissaa vapain, ettei tul mittää peräänajoo. Ja hyvä nii, Lili-kisu ku tek sellase spurti Kadi noka erest, et jollei toine kii olisis ollu, ni nää kaks olis varmaa pysähtyny vast Raumal. Kadi o sillee tottunu kissoihi, ettei se niit vahinkoit, mut ei peräänajoleikist kyl voi kiältäytyy... Mut purki sit turhautumistas käpyje pyyrystämissee. Niit tontilt löytyy! Koikka-loikkailui.

Ja tuliha siin sit ilveiltyy, jos mitenki, ku käpyi lens välil monest suunnast yhtaikkaaki. Kyl sitä vaa isommalki koiral reaktiokyky o iha hämmästyttävä hyvä.

Onkelmaa ol välil siin, ettei meinannu ehtii heittää vanhaa, suus olevaa, käpyy poijes, ennenku uus käpy jo ol tulos ja sitä pit yrittää saar kiines. Tähä sattu sekä lentävä käpy, et suus oleva mukkaa. Kävymmetsästäjä.

"Mihi sää nym meet? Älä jätä!" Kadi ku ol ain valmis lähtemää pitemmil tutustumisretkil pojanki kans.

Mut siin sit kaffelolles istuksi soffal, mist näki suaraa akkunast ulos...

... eikä aikaakaa, ku neitone ol täyres unes lattial. Pöyrä al pit pääst, makso, mitä makso, vaikkei varsinaiseste pöyräalustaa olekkaa ollenkaa.

Veliki sattu sopivaste samaa aikkaa mökil. Ajo traktoril. Tais olla just se vempele, mitä me vähä pojan kaa pärrättii, et himpskatti tollasii tiäntukkoi... :P

Mut olipas se iha kiva päätöspäivä lomal!