No, ei täsä ny sentäs tuulispään olla missää viilletelty, vaiks onki piänii pyrähryksii tehty sinne tänne - ja koton ei ol mittää joulun ettee tehty, vaiks jouluihmiseks itteni kattonki. Ei ol vaa löytyny sujuvaste eres joulukoristelaatikoit, ni ei ol ollu mittää intoo sen kummemppii siivoiluihinkaa sit. Ain se joulu o tunnelmines tullu, vaikkei mittää sen kummempaa ressii siit ol ottanu, et siihe nykki luatan.

Eiläsist lounasvoikkareist tul napattuu kuva, ku tykkään näist mun australialaisen plokikaverin lähettämist astioist tosi paljo. Dingoperhe tua tähänki talvisee viileesee kelihi ain piipahrukse lämpöö! ;D

Simmää huamasi kukkii kastelles, et kirjopeippi o taas alkanu kukkimaa. Mite kauva onkaa mahtanu jo kukkii, ku noit pikkunuppuset oliva jo tippumakunnos. Kukkavarret vaa oliva nii verhon takan piilos, ettei ollu tullu aikasemmi kiinnitettyy siihe huamiot. Toivottavaste ei viäny liikaa voimii kummiskaa.

Yhres piänemmäs kukkavarres ol viäl näät kukat paikoillas. Kylhä ne vaa nättei ova.

Mut mont näit varsii sit tul napsastuu kasvist irti. Täytyyki olla tarkemp näitte kans jatkos, ku mummiälest siit viimesestkää nyppäsyst ei ny kummiskaa mittää hurjam pitkää aikaa ol. Haluisisi saar nauttii näitte kasvie kauneurest paljo piremppää.

Illal enne iltalenkkii näät karvakerät loikoiliva taas misä kukaki. Vähä ol vahtimist, ettei vaa ainaskaa ilma iltanaksui jää (ulkoilunki tärkeys koirie miälest jää toisel sijal näitte keske).

Ja ku tein käsitöit alakerras, ni Mimi nautti taka lämmöst omal tualil ja Kissi ol varannu divaanin itelles. En tiär vaiks Kössi olsis ollu Kissin ereski viäl, mukku tuali ol tiäl, enkä jaksanu noust kattomaa.

Tänäpe sit piipahri liikentees taas päiväseltää ja pikaseltaa - ja koirat oliva vähä sil miäli, et joku heist voisis ehkä pääst mukkaaki. Valitettavast näät kelit ny eivä ol oikkee siihe sopivaist. Lenkkeilykki olis koirie miälest parast ain lopettaa lyhyee, vaiks oonki kylmemmil keleil laittanu vähä villapaitaa heijastinliivie lisäks pääl - ja Mimil ne tassutossut, ku ol melkkest 20 astet pakkast. Ettei tul niit pakkasepuremavesikelloi varppaisii.

Ja sit iltapäiväm pualel käytti juhlistamas veljev vaimon synttäreit. Tarjontaa ol taas vaiks kuippaljo ja minkälaist herkkuu. Nam! Kiitos!

Mä varasin tiätty omam paika kaikkie herkkuje likelt. :P

Tällane vahtikoira ol kans siäl viarait vastaanottamas. Heh! Nella osu haukottelemaa just siinkohtaa, ku napsasin kuvaa. Ufo-olio se kummiski o, narraa vaa olevas koira... ;P

Mut olipa hellyyrekippiä tapaus. Vähä onki viimesest näkemäst aikkaa, ni ny ol välil nii malttamaton, et pyäri vaa pöyrä ympäri ja nuuskutti ohimennessäs viaraitte käsii, ku ei malttanu pysähtyy vastaanottamaa krapsutuksiikaa. Olis pitäny ehtii olemaa yhtaikaa joka paikas.

Maltto sentäs välil istuksii synttärisankarin eres seuraamas tilannet. Köllähtipä siihe mattol pikkaseks tuakioks maatekki.

Sit viäl uurestas näinki. Aijai, ku rapsutukset tekkee hyvää!

Mut oliks se sittenki pöytä, mil ol kasvanu koiram pää? ;D