Sain alotettuu siivoilut. Siirsin mattoi poijes, pihal tuulentuu lumem pääl siks aikaa, ku imuroin ja pesin lattiat. Vaihroin fleesei kalusteil ja lisäsin vaihteluv vuaks joihinki paikkoihi. Pikkase pyyhkisi pölyi (telkast, sen ympärilt ja takam päält ja sellattis) ja järjestelin olkkarim pöyrä al kertyneet lehret (vanhat sanomalehret takkasytykkeiks, yritysjutut omaam paikkaha ja samate taloon, puutarhaan ja lemmikeihi liittyvät jutut) omiim pinoihi.

Hirvee homma, mut ei lopputulos paljo alkuperäsest yleisest ottae muuttunu. Ja juu, huamasin ton henkarin terassiovev viäres täst kuvast. Se o ollu mun neulekuvausapun ja jääny sit viimiselt kerralt viämät takasi naulakkoho. Mut tän kuvauksej jälkkee se siirty sinne, minne kuuluuki.

Muute sit nää tassuttajat loikoiliva kuka missäki sil välil, ku mää liikutteli imurii ja heilusi pluutuv varres.

Kadi tosin näytti silt, et mitäs siin taas sen kameran kaa heilut, ku olsis nukkuma-aika viäl menos. "Siivoiles sää vaa, mut anna meijä olla rauhas!"

Leiposi sit yhre pellillise appelsiinimarmelaaritorttui ja toise luumutorttui. Saa vähä vaihteluu, jos joku haluu (tai vaiks ei haluisiskaa!). Tosin meinasin kärventää toise pellillise, ku keskittysi puhtaitte pyykkie viikkaamissii ja siirsin sen isom pinon sit yläkerttaa kaappeihi laitettavaks. Sit ykskaks muistin, ja iha viime hetkel ehri poistamaa pellin uunist, ettei ollu viäl liija mustii. No, nyssit tätä kirjottaes muistin, et se pyykkipino o erelles meijä sänkyl kaappiillaittoo orottamas, ku ei ol tullu ehrittyy siihe paneutumaa sen enempii viäl...

Sit sain päiväl kummiski ystävän kylähä ja oliha meil juttuu, ku viimesest juttutuakiost ojjo pitkä tovi. Kiva juttu! Nautiskelin!

Pesukonee ohjelma ol loppumaisillas ja istuksi orottamas sitä piippaust, et saan siirtää pyykit kuivausrumpuhu. Nappaili sit muutaman otokse olkkarim pöyräl olevist kynttilöist.

Jostai tykkään enempi, jostaiv vähä vähempi.

Vaihtelin valosuut ja kuvakulmii...

... kunnes pesukone piippas. Sit tuliki viästii, et sisko o lähteny tulemaa meil päi. Ehri hyvi heittää pyykit toisest koneest toisee.

Siskoo orottaes laittelin siv viäl kynttilöit, nii pihal ku sisällekki, palamaa. Voi et, mä siv vaa NII tykkään täst pehmeest valost, mitä kynttilöist tulee!

Pitihä sit räpsäst kuva viarailijoistaki, vaiks se sit men sillee piälee, et mä jotenki asetin siihe ISO:n tuhatkuussataseks ja kuvastaha tul sit iha hurjan rakeine. Hö! En tiär, mite sormet sit sillee osuskaa. Huamasiv vast jälkkeeppäi.

Ihav valtava upeen lyhrynki toiva tullessas joulukukkasen! Rakkaan kummitytön jääkaapis säilytettävän yllätyksel lisäks. <3  Mihi kurkitaa sit aatton. Kiitos!

Lyhry jokane sivu o eriv värine ja hauskaste kuvioituu. Valo heijastuu läpitte varsi nätiste. Nautiskellaa täst upeurest vähä aikkaa olkkaris ja siirrän sit jossaikohti etuterassin rappusil, misä se sit vastaanottaa kaik meijä torppaha tulijat ja hyvästelee lähtijät. Syrän oikkee sulaa, ku tää o nii kaunis!

Ennenku viaraat lähtivä, napsasi viäl "muutaman" kuvan pöyräl olevist kynttilöist. Valosuut säätelemäl vähä tuleeki erillaissii, ja eritunnelmaissii, kuvii. Kiitos tuamisist ja käynnist! Aikaha men taas ku siivil!

Kait se olis ny aika laittaa puhtaat pyykit kaappihi, ennenku joku karvasest väest kekkaa ottaa sem pinon omaks pesäkses. ;P