Ei päivä iha suunnitelmiem mukkaa menny. Iha liijam paljo pakkast. Aamusel kahrenkymmene pääl miinust, päiväl mittari nous kahreksaantoist ja sit lähti laskemaa taas. Iltalenkil pakkast ol 22 astet. Hurrrrrjan kylmää! Päänsärkyki o tehny kiusaa täsä pitkim päivää. Sellane silmie takan oleva piän jatkuva särky, mikä ov vaa, eikä suastu meneem poijes. "Aurinkoallerkiaako"?

Aurinko om meinaa paistanu koko päivän - sem mitä valosaa aikaa ny ol. Ja kylmä tuuliki aamuj jälkkee heräs, vaikkei onneks mikkää kovi voimakas, et talo o pysyny lämpimän kummiski. Pupunenki o käyny pihal läpitte juaksentelemas.

Sevverti matalalt aurinko paistelee, et ain pakkaa jonku mettikön takkaa valo tulemaa, et meitti pihal o varjost jo koht pualempäiväj jälkkee. Mut kivan näköst se o, ku aurinko paistelee!

Mut mitäs täsä nyssit paljoo muut, ku normijuttui. Mustikse pesuhetkiki keskeyty, ku huamas, et mul ol kamera käres. :P

Mut vähä ajam pääst siin oltii jo täyres unes. Köllöttely om mukavaa!

Olkkarii kuurates ja pyykkei viikates tällane tyäntarkastaja ol viäres.

"Muutev vaa täsä oon"... Enkä huamaa kameraa, enhä?

Vaik välil vähä syrjäsilmäl pit kurkkii, et mihi se kamera oikkee näyttää.

Eikä se ollu Kissikää kaukan. Mun "tyämaa" täsä välis ja sit ol just Kissil sopivaine paikka soffan toises pääs.

"Täsä oon, eihä mun tartte lähtee poijes?" Vähä kysyväine ilme kyl toisel täsä. Meil ku kaik tassuttajat saava soffil mennä, mut ain pyyrettäes myäs annettava tilaa. Eikä siin ol koskaa mittää vaikeuksii ollukkaa.

Pit Kissin kaa lähtee Kulttuurikaupunkiavajaissii Turkuun kattomaa livenä, mut nii kylmää ol, et jätettii suasiost välii. Orotelttii sit iltaa ja ohjelmaa telkust, et nähtii avajaiset sit lämpimästi pehmeelt soffalt. Kaunistaha se ol!

Tää trio ol nii kivaste divaanil, mut het ku sain kameran kättee, ni Susul tul kiire poijes. Ehrin nappast yhre napsun just ennenku toinen ponkas lähtemää.

No, tul Mimil paremmi tilaa. =D

Eikä ollu Kössi eikä Kadikaa kaukan. Aurinko vaa heijastu linssihi nii, et vähä suhrune kuva tul. Täytyy ny kelvat seki.

Jos joku ossaa ol ison kysymysmerkkin, ni meitti Mimi! Plikka leikki Mimin kaa ja pääty lopult tää neitone kissoje tuubihi. Avaruuspukuha siit tul. Me kovaste kehuttii toist samal ku yritettii peittää nauruu. Mimi kovaste ihmettel tätä hommaa. Lopult siv vaa peruutti tuubist poijes. Hassu!

Vanhukset käväsivä piipahtamas ja juattii kaffet. Poika ol yrittämäs saar autoas käyntihi, mut pakkane ol liija kova vastus ja pit laittaa uurestas töpselihi ja lämmitim pääl. Sit sej jälkkee ol meijä autov vuaro, ku kaapit jo huusiva tyhjyyttäs, ni isäntä läht täytet hakemaa. Tassuttelijakki oliva kaik iha hurjan innoissas tutuist viaraist.

Sit keksasin yhtee isoho lasipurkkihi, sellasee mihi ei löyry kant, käyttää yhres lahjas olleen kangasnauhan. Sain lämpökynttiläpurkin kaunistettuu sil. Ol tiätty sormet iha liimas, ku puhelin soi. Heh! Koskas se sois sillo, ku ei olis mittää hankalaa paikkaa? Mut plikka kanto luurin mul kättee ja mä varovaste sit otin sen. Eiku hetkem pääst huamaan, et mul o liimaa tukaski. Pit pittää piän tauko, et sain pyyhittyy tukan ja sormet, et voisisi jatkaa keskusteluu. Hyvä, ettei ollu pikaliimaa!

Alkaa plikan vanhojetanssipukuki saar muatojas. Melkkest koko päivän hää onki köökis touhunnu. Välil ollu apun, ku tarvittii lisäkäsii, mut mähä en enää muist mittää ompelujuttui, ku viimeks viistoistvuatsitte oon ommellu. Mut iha hyvält näyttää!

Melkone ompelimo siit keittiöst sit tuliki!

Mimiki sfinksin. Iltalenkkii orottamas - tarkkaporkkanan.

Kissoilki tullu väsy.

Linssilure.

Iltalenkij jälkkee Susu sit kovaste yritti hoppuutel iltapalaa antamaa. Se ku o tullu tavaks antaa enne nukkumaammenoo - merkiks, et ny talo hiljenee. Susu tulee ja ottaa kynsil housuist/yäpuvust (mitä sattuuki pääl olemaa) sillee helläste kii, ettei mee vaatteel läpitte, pökkii/puskee ja kurisee. "Mä huamaan sut, huamaa sä mut! - Namii!" ;D Onks vähä läpinäkyvää?

Hauskint täsä o se, et ne pari iltanaksuu ova samoi, mitä kissoil o alakerras ruakakupis, mut niiv vaa maistuva yläkerras paaaaaljo paremmilt! ;D Ja naksut massus o hyvä köllähtää kaveriv viäree nukkumaa. Kuha ite päästää sänkyy, ni molemmat pikkuhiljaa siirtyvä sinne kans.

Kauniit unii!