Pikkast pakkast o pirelly, mikä o mum miälest vaa hyvä juttu. Ei enää tartte rämpii loskas. Vaiks noitte sulaneitte lumie tilal vois iha pikkase taas tul lissää puhrast pääl, et sais puittenki oksil kans valkost. Ny o näkymä enemmänki keväne ku talvine.

Mut het se Kissin turkkiki kivammi pysyy kunnos, ku ollaa pakkasel. Täl hetkel ei ol ees mittää höttölunt, mikä tarttuis turkkihi.

Ja lenkkiej jälkkee voi ottaa tosi rennoste kamuje kans. :)

Tul oikkee laitettuu aatoksii omist haaveist ylös ja tehtyy laskelmiiki. Ei tarttis ku sellane saran tonni lottovoitto osuu kohral, ni pääsis liikkeel asian kaa... Heh! Toivooha sitä ain saa! Vaiks iha piruuttaniki tairan käyr piipahtamas pankij juttusil, et minkälaisil ehroil ja kuippaljo olisisiva valmiit tulemaa lainaa antamal mukkaa. Sit tiätäsisi, et mitä jää jäljel muilt kerjättäväks.

Yks hauska tapahtuma täs tän kans kävi, ku mä olin ajatellu kokonas valkosee paperii "virallist" suunnitelmaa, mukku olin laittanu tulostimee valkosem paperi al kirjepaperii valmiiks, ni tosa etusivun kohral kone imas sisääs kuus-seittemä arkkii paperii yhtaikaa, ja siin sattu sit ekaks jäämää tää kirjepaperi. No, siinäpähä nyssit "istuu". :)

Täsä yks laatikkopino, mikä häipy taas sisätiloist varastoho. Et tätä kampet riittää ja riittää vaa! Hyvä, et saatii tilaa. Soffan taa, mut kummiski. Helpottaa ainaski imurointii ja lattioitte luuttuumissii.

Tääki rappuje alaosan näkymä muuttu vauhris...

... ku poika kävi autotallis siirtämäs pöyräm pääl olleet kamat poijes ja toi pöyrän kaikkie pyärie ja ruaholleikkureire ja muitte kamppeitte yli vähäks aikkaa sisäl. Takasiha tää sit menee taas täv viikollopuj jälkkee, ettei ol tarkotus tähä jäärä.

Aiva ihanaa ja käytännöllist postiiki sain. Tai oikeestas Mimi sai. Ihkauuret tassutossut! Voi juku, mite kivan näkösekki!

Pitihä niit sit het kokeilla ja oliha Mimi polleena! <3

Ihanat värit, heijastimet, pehmeet nahkaa pohjas - mukavilt vaikuttiva - ja lämpimilt.

Siinähä sit ol muukki tassuttelijat tiätty seuraamas, et mitä se Mimi sai. Ja salamal näkkyy, et heijastimet toimivakki! Kyl ny kelppaa, pakkasillaki ulkosal tassutella! Kiitos, Karin!

Tul päiväl tost koneev viärest nappastuu kuvaa, ku Mustis ja Mimi söpöilivä. Mustis pukkaili Mimii ja Mimi vähä väistel. Kurkki akkunast ulos ja Mustis anto pusuu. Sikku otin kameraa kätte, et otav vireoo, ni sit jähmettysisivä vaa paikoilles, ni pit siv vaa ottaa kuva. Hassut, rakkaat!

Huamissii tarjottavii varte o ostokset tehty, mut kaikkii reseptin aineksii ei löytyny, eli täytyy improvisoira vähä - siihe liittyy ain kyl aikamoine riski. Toivottavaste ei men täysi hurlumheiks. Joku jännitysmomentti Huanekasvikutsuil täytyy saara. :P