Haa, mittää ei taho enää otsikoks keksii... No, eihä täsä ol paljo mittää tuatu - tuult, lunt, töit lissää - ja aikaaha viä. Joka tapaukses. Näi niinku väkisi väännettyn.

Meijä "pikkukoira" päätti sit mahtuu papillonin petihi - ja mahtuki. Veti parin tunnin tirsat, ettei huamannukkaa. Eikä ollu ees kankeen tost rullalt noustessas. Reipast! :)

Vaihtokauppan sit Kössi nukku Kadin pedis. Sisustiki sen miäles mukaseks. Eli mattot poijes, suaraa patjal o kivamp nukkuu.

Vaiks kyllähä tää sänkyki näytti kelpaava makuupaikaks yhrel jos toiselki. Kissin turkki taas alkaa kihartumaa ja takkuuntumaa oikkee urakal, ku näät märjät kelit tuliva. Myräkkää kerrakses. Päiväl tuuli ei osunu tähä meil oikkee kunnol, mut lenkil sai kyl välil pipost pittää kii, ettei lähteny maaseutukiarrost tuulem mukan tekemää. Ja ny illemmal o tuuli kääntyny sevverti, et katto kyl kolisee ja paukkuu, et toivottavaste paikallas pysyy.

Sellane vajaa sentti lunt ol yän aikan satanu ja harmaat ol, kunnes sit alko jo aurinkoki paistelemaa. Mite se aurinko lumisatteej jälkkee tuntuuki taas NII keväselt, että!? =D

Ja kaik ajat, mikkä en ol tehny töit tai touhunnu tassuttajie kans, oon virkannu erelles patalappussii. Niit alkaa ol jo melkone vino pino. Kaik erillaissii.

Mukku näyttää silt, et korin jämälankat eivä vaa kovaste vauhril vähene, ni rupesin tekemää vähä erillaissiiki lappussii. Sovelsiv vähä ohjet täält. Tein kuvam perusteel ainaski paljo paksummal lankal, ni ei suaraa pystyny sitä käyttämää.

Mut iha kivan näkössii näätki. Taijan tehä jokusen tällassii ny vähä aikkaa. Mä em muute tiär, et onkoha tää alkuperäne ajatus olla tiskirätti, mukku ite en ossaa tällassii kankassii tiskaamisee käyttää (koneha sem pääosi muutenki hoitaa), ni patalapuiks sopiva paremmi.