Viime viikko ol kiiruine, päivisi töitte puitteis, osas iltasinki ja jopa öisi, ja sit ol iltamenoiki viäl. Mut ehrisi silti jottai kuvii nappailemaha. Laitan niit ny tänne, kattotaa, mitä saaraa aikaseks.
 

Plikan synttäreil käytti yhten iltan, ja mummi ja ukki tuliva kans mukkaa. Viättii sin yht ja toist ruakapualt ja siit sit isäntä tek meil "alkupalaleivät" ja plikan siippa tek ruakka; kiharaspakettii ja jauhelihakastiket. Eli miähet valtas kööki. :)
 

Fix ol tiätty menos mukan. Siäl tääl, esil, piilos, makoomas, juaksemas. =P
 

Ukki anto korikyytii ja siit tää kisuli kyl tykkää. Menis vaiks maailman äärihi, ku sais koris istuu ja kattel, ku maisemat vilisevä ohitte. Hassu!
 

Aikas Fix jakso riahut ja touhuu ja mennä lelujem peräs, mut jossaikohti väsähti sit.
 

Kokeilin ranskalaist lettii Kissil joku päivä, ku tuntu, et tukka o ain silmil, vaiks olis millane tupsu ottal. Ei oikkee meinannu malttaa pyssyy kattomas ettees, ku haluis ain kääntää pään sinne suuntaha misä mä olen. Siks ei mitenkäs fiini lopputulos tullu.
 

Mut siit tul sevverti löysä, ettei Kissil tullu iha het miälihaluu hinkat sitä jottai huanekkaluu vaste, et saisisis sem poijes.
 

Mut oliha hää vähä hassun näköne. Silmät näkyväk kyl!
 

Kössi ol jossaikohti asettunu divaanil nii hyvi kahre tyynyv välihi, et ol haettava taas kamera käsil.
 

Melkkest koko viiko sato vet, ja oikkee kunnol, sit viikolloppuu kohre alko kirkastumaha. Ja kyl se välil paisto oikkee aurinkoki.
 

Fix tul sit nuarison kera taas viikolloppun meil. Hetki pirettii kuljetusboksii auk, ni Susuki halus näköjäs jonnekki lähtee Fixin kans. Heh!
 

Mut aikas riakuttuu siäl ja tääl, yläkerta - alakerta akselil, ni väsyhä siin tul. Olkkaris o hyvä nukkuu, ku siit näkkee ja kuulee kummiski kaiken tarvittaes. Lämpöne ja pehmone pesä.
 

Kummitärilt sain lavvantain ihanavvärissii lankoi, mitä hän ol löytäny kirpparilt. Ny alko sormii syyhyttää taas joku neulepeiton kyhäelemine... Pitäs vaa saar virkkuu ja ristipistoilut poijes alt.
 

Ja ku ol hyvät kelit, ni isäntä grillas meil siv viäl, ehkä tän kesäv viimiset possumpiffit. Alkaa ol jo sevverti viileet, ettei toi grilli pysy sisält tarvittaval lämpimän, ni paistoaika kestää ja kestää ja joskus tarttee hiiliiki lisät kesken kaike. Mut saatii me piffit.
 

Tää o torennäköseste plikan annos ja hänen nappaama kuvaki. =P Itte olin sevverti hualissan Mimist, ettei tullu ruuvast kuvii otettuu.
 

Ja vaiks o hurja ikävä Mimii, ja itku tulee erelles herkäste, ku toist muistelee, ni onneks meil on näät muut tassuttajat täsä. Sekä lohtuu antamas, et hoitoo vaatimas, hauskuuttamaski välil. Aurinko paisto (ja ol muute kylmää!), ni otin kameran mukkaa sunnuntaiulkoilul. Meinas sitä vaa itku tul ryhmäkuvanki ottamises, ku siit nyssit tästlähtie ain yks tärkee osa puuttuu. :'(

Mimi tulee kovaste miälee monis tilanteis. Mitä Mimi olis täsäkohti tehny. Mitä Mimi täst tykkäis... Iso tyhjyys jäi, ku piän rakkauspakkaus om poijes.

Tänäpe onki sit satanu koko päivän, enempi tai vähempi. Sarevermeet om pitäny pukkee lenkeil pääl, ja siitäki sitä miättii, et ny ei Mimin tartte enää kastuukkaa, hän ku inhos kaikkee kylmää ja märkkää. Mut kivust ja surust hualimat arki pukkaa pääl, ja hyväki, et o jottai puuhaa koko aja. Ei tarvi pelät, et Mimi johonkis unohtuis! Ei taatuste!