Hiostavaa, kosteet, kuumaa, vaikkei vet taivaalt ol tullukkaa. Ei ol pahemmi tehny villatöit miäli jatkaa, vaiks niit tosa olis jonos parisenki kipalet. Mut jottai piänt.
Pontson pikkupalaset viäl menetteli kuumalki, vaiks lankat ovakki melkose lämpimii. Kokoomisen tein, ku ol viähä kylmemppää. Ny o sit ainaski jottai, mitä heittää pääl talvel, ku taas sisätilat pysyttelevä viileempän.
Tein pari pikkust pääkalloo, annon ne pojal ja plikkaystävälles, vaikkei he niil välttämät mittää teekkää. Nappihi kii vaa. :) Mut sit päätin kokeil kirjammerkin tekemist samal mallil.
Rokkarin kirjammerkki, meinaa. Noh, meinasin, et musta-punane olis ollu sopivaist, mut eihä mul mittää mustaa ol - se o erelles toivomuslistal, et jostai erulliseste löytyis. Puna-keltane sai sit kelvat.
Samast väriyhristelmäst synty sit pikkuliina. Kukkase alle, tai vaiks aamiaisliiinaks, mite kukaki tykkää.
Eläväisemmä näköseks tul kulmaan laitetuil kukil.
Tätä ol iha kiva tehrä. Jos olis lankaa paljo, ni voisis tehrä jonkillaise setin, mukku ei ol. Täytyy keksii jottai muut.
Kommentit