Saatii serkku pittää meil viikon ja kaikellaist tul tehtyy, mut paaaaljo rentoiltuuki. Katteltii elokuvii elokuviem perää, näpräilin käsitöit samal, juteltii menemää ja kävästii kirpparillaki. Plikan siippa ol meil kans jonku aikkaa, et isännä kans remppasiva häne autoas, et se saatii katsastuksest läpitte, mut kyl vaa iha tuntu lomalt koko viikko ittestäki! =D
Karvakamut kuarruttiva viaramme hetimite, ku ulettuvil saapu. =)
Ja Mustis varas viaraspedin ittelles.
Lenkkeilyi ei unohrettu.
Vaihtelevii peltoi lenkkiev varrelt. Näät sinisen sävyset jotenki miällyttävä kovaste silmää.
Eikä ol keltasessakaa mittää vikkaa.
Kössin takii pit välil rauhottaa tahtii ja iha pysährelläkki välil. Liikarasitus o ain helpomp tulla, ku o liika lämmint. Häntä o aikas hyvä merkki, ku lähtee roikkumaa takan, et tarvii vähäks aikaa keksii jottai muut ku kävelyy. Siis et vältetää ne epilepsiakohtaukset.
Tienpientareet tässä viikov varrel kans lyhennettii ja mahtavat ruahomättäät tupsu tiäl asti. Kissi varsinki kerää tätä kamaa sit ain lenkeilt sisäl. Onneks ny ei ole sarellu, ni ei ol turkki vihreen kuitenskaa. Harjaamal saa röhnät poijes turkist.
Meijä lähinaapureit o tullu muutamaan kertaan kans käytyy moikkaamas. Rohkeit ova ja ihmisystävällissii, mut selväste arasteleva tiäl kulkevie autoje ja mopoje äänii. Niit ain lähtevä "karkuu" syvemmäl mettää ja sit palaava taas takasi näkösäl.
Hellet paos pusikoitte keskel varjos.
Nam-nam, möys-möys. =P
Naapuri käy myäs tyynyst. Pehmone ja lämpöne. =)
Näät valkoset näkyvä paljo paremmi ku tummemmat, tualt pusikoj joukost.
Yksin, kaksin, kolmin - yhes koos.
"Älkää jättäkö!"
Kirpparil ol ihav valtavan ihanii kalusteit, mikkä olisisi hyvinki kelpuuttanu meil, jos vaa kämppä olis siin kunnos, et sitä voisis alkaa oikeest sisustamaa.
Tää ol sit kans NII ihana! Tällasel meil ei kyl tair koskaa löytyy tarpeeks tilaa mistää, vaiks kovaste kutkuttaiski.
Jotenki mun silmää o alkanu kovaste viähättää tää kustavilaistyyliki. En airost tai epäairost tiär sannoo mittää, enkä ol valmis mittää "antiikkihintoi" näist maksamaa. Mul riittää ihav väärennöksekki, kunha se o "sinneppäi".
Tää kaappikello osu silmää ja sil voisisis löytyy kottoo paikkaki. Sit joskus siis, ei just ny.
Täs olis keittiökalustoo, mikä olis jatkopalan ja lisätualie kans meil sopivaine.
Olkkariin ja yläkerra aulaha olis kans soffaryhmää miätinnäs. Tää kelpais...
... ja tää varsinki. Täsä olis selkänojas piän pehmustekki. Ja molemmat sais sänkyks.
Tääl siis käyttii. Ihana paikka, ku haluu käytettyy kalustet, uuremppaa tai vanhemppaa, kottii. Nii, tai sikku haluu jostai omastas eroho.
Takapihan ruahooki käyttii tallomas. Ruaholleikkuri ku o "riipirraapi", ni koht meil on taas viikatteel hommii...
Ruaho ei kyl koirii millää taval haitannu.
Melkkeimpäs just päivvasto - viileet ja virkistävää.
Mansikkaise kesätortun tein. Vatkattuu kermaa, maitorahkaa, jogurttii ja tuareit mansikoit.
Kelpas.
Kirpparilt jo aikasemmi tuunattavaks ostettu hame sai kaveriks toisen, mist meinasin napat kangast hameen isontamisee.
Vanha hame sai uuren ilmeen, mahtuu ny hyvim päällekki...
... ja yläosa pitkäst liivist sai uuren alaosan virkkuust.
Plikka heitti Fixim meil vauhrist ja sit jossaikohti huamasin, et tää neiti ol vallannu Kadin pedin.
Oikkee mahrollisimma isona ja tilaaviävänä oltii...
Kadin tyytyes sit olemaa mattom pääl poja huanee eres. :)
Terassilki oltii. Kadi löys het pallon.
Fix kummastel paikkaa.
... ja seuras tiän elämää. Siin ku menee vähäv välii autoi, pyäräilijöit, sauvakävelijöit ja koirie ulkoiluttajii. Seuraamist riitti. Tää kävely/pyäräilyliikenne lisäänty kummaste, ku lampaat saapu meijä naapurii.
Kissin huamiointihetki.
Fix söpöilemäs.
Mustist lukuunottamat poppoo kasas. Fix seuraa lammasaitauksev viärel tullutta porukkaa, joka pit aikamoist elämää, muut alkava jo olemaa siihe liikenteesee tottuneempii.
Sit serkku otti ja häipy kauppakävelyl ja Kadi jäi sitä menoo seuraamaa - niim pitkäl ku täst näki.
Kissat samate, pöyräm päält.
Sikku ei ollu ihmissii enää seurattavan, ni koirie touhut alkova kiinnostamaha.
Pelakuut o alkanu plupsautel kukkavarsias esil. Vähä liija kuumaa o ollu, ettei ol kasvustoo jaksanu kasvattaa niinku joinaki kesin. Vet ei oikkee voi antaa aamuste tai päiväsaikaa, ettei juuret pala ja ilta-annos ei oikkee tahro koko vuarokaureks riittää...
... ens kesän tarttis muistaa ne kastelukiteet. Ne auttaa asias kummaste. Ny kevääl unohrin kokonas, et sellassii on olemas eres.
Varjosammal pualel japanintatar kasvaa ja valtaa alaa. Sen suajis kasvaa viirivehka ja jukkapalmu juarun kera. Ne ova tykänny varjosast paikastas kyl.
Pesuoperaatio, jota Kadi taustalt seuraa.
Kissi taas tuijottelee Kadii pöyrän alt.
Sit alkoki olemaa viikko kasas ja sanottii heipat serkul ja hän sit karvasil otuksil ja meil kans. Ens kertaan! =D
Uus kirpparilt vitosel ostettu päiväpeitto sopi mum miälest ku nenä päähä viarashuaneen sänkyhy.
Lissääki juttui ja kuvei olis vaiks kuip paljo, pihast ja siirtolapuutarhakäynnist jne. mut niist sit joskus myähemmi. Nautitaa kesäst!
Kommentit