Juu, jottai. Koiril vähä vattavaivoi täsä ollu ja siis heräilty yälläki ulkoilemaa, ja välil iham muutev vaa, kuuntelemaa meininkei. Sevverti herkkäunine oon, et jos koirat kovaste paikkaa vaihtava yäl, ni huamaan kyl senki. Mut yleisvoinnis ei ol mittää onkelmii kellää, eikä näyt nälkäkää hävinnee minnekkää.
Kiinankello kukkii, yks kukka auki sillon tällö, siäl tääl, mut kukkii kummiski.
Ystävän kans käytii kirppailemas meil uures paikas. Se oliki nii jännä ja kiinnostava ja hyvä paikka, etten muistanu koko kameraa koko aikan. Heh! Harvinaist. Ja löytöiki tehtii. Sit kotimatkal pysähryttii Myllys Ricoilemas.
Oikkeev vaa mahtavat annokset oliki.
Mut silti pit käyr jälkkäreil viäl toises paikkaa. Tul samal vähä lasketettuu vattaa erellisest syäminkist. =P Eikä muute ollu seuras mittää valittamist! Paranneltii maailmaa, eikä juttuje aiheet loppunu keske. Uusiks täytyy ottaa!
Mä niin aina meinaan, ettem mää uussii kasvei tarvi, ku erellisillekkää ei kunnol ol tilaa, mut mä vaa en päässy näitte ohitte. Toivotaa nyv vaa, et saan ne talve ylitte selviimää, ni sit saaraa terassil väriloistoo ens kesäks. Ja noit kippoi mul o ulkon ja sisäl, kasvie aluslautasin, kynttiläalusin - koristein pääosin. Lankaa ei ol koskaa liikaa ja tän käsintehry pöllötyynyn ohi kuljin kerra, mut palasin hakemaa sit sen kuitenki mukkaa.
Toimii nyt mun selkätuken "käsityätualil". =)
Ja kyllähä näil kasveil sit tilaa löyty, ku vähä entissii tiivistettii. Ny ei ol viäl patteri porottamas, ni viihtyvä hyvinki, mut ain se patterilämpö sit tahtoo kärsittää kukkii talviaikan. Saas nährä kui meirän käy.
Simmää kokeiliv vihroste sitä uut silikonivuakaa. Juu, mut meil ol hyydykeaine hävinny jonnekki. En kyl tajuu mihi. Mä en ol sitä loppuhu käyttäny, eikä isäntäkää ol tehny mittää, misä sitä olisis tarvittu. Mut se purkki vaa ei ollu missää kööki kaapis. No, eihä nää juustokuarrutteet sit jähmettyny, vaiks laitin ne toviks pakkasee, et olisis reunat ees jähmettyny.
Mut kyl niist kivan näkössii tulisis, kuha oikkee onnistuisisis. :) Jäätelön kans tarttee kans joskus kokeil.
Meijä omijatyyppi. Orottaa enste, et kaik muut syävä omas poijes ja sikku muut tuleva kärkkymää häne omaa, ni sit sen kans mennää toiste erest mussottamaa jonnekki oikkee näkyväl paikal, et toiset saava kualat, ku omat om menny jo. Kiusa se om piäniki kiusa.
Uure printterin loota on kovas käytös. Jännä uus kolopaikka. Ei menny kauvaa, ku se huamattii.
Viikolloppusi isäntä tykkää tehrä vähä enemp aikaa vaativii ruakkii. Ja täsä sit viis-kuus tuntii muhinut naurampataa perunamöttöste kera. Yrttimuusi siis valmistettu uunis. Nam!
Välil kissat meinaava, et sänkym petaus o ihan turhaa. Möyriivä päiväpeiton al ja pääl nii, et hyvä, ku joku paikka ov viäl paikallas. Sit ollaa sen näkössii, ettei se heijä touhujas ainakaa ol ollu. :)
Kokeilin vaiks minklaissii pöllökuvioit lapassii. Taisin ny löytää sen mul oikkiam mallin. Josko sen sit muistaisisiv viäl, ku uurestas tulee into/tarve. Mun ohjeet ku tuntuu oleva muistis vaa ain tovin kerrallas. Sit täytyy uurestas keksii mite se pyärä pyärii, ku vanhoist muistiimpanoist ei enää ot mittää selvää myähemmi.
Tuplapipo kunnom pakkasil - tein siit kääntöpipon, et kumpaa kuvioo kullonki tykkää käyttää, ni voi valit.
Tällane hassu pötkylä.
Sit pari peruspipoo viäl pääl.
Ja sukat jämälankoist. Yritiv vähä piänt kohokuvioo saar aikaseks, mut eihä se kovaste näy. Tuntuu kyl.
Ehkä vähä paremmi lähikuvast näkkee. Tarttee koittaa löytää jottai viäl näkyvämppää...
Perussukat.
Ja ittel palmikkosukat. Sain täsä samal muutaman pikkukerän jämälankoi kans siihe upotettuu.
Eipä siin mittää. Viileemmäks tuntuu keli käyvä ja vaiks meil ei kovastepaljo ol satanukkaa, ni kosteet on silti ollu. Sevverti o lämpöeroo päivie ja öitte välil, et kosteus tiivistyy kasveihi aamusi ja iltasi, et tassut ja kenkät kyl kastuva lenkeil. Sitähä se, ku talvee kohti mennää. Onneks on takka.
Kommentit