Sevverti harvon sitä ehtii koira/kissa/kasvi/käsityähullu enää päivitel plokii, et välil ei ees muist mitä viimeks om päivitelty, ja millo. Sori jos on toistoo, ketä tääl enää jaksaa käyr lukemassakaa. Päiväkirja-ajatus tän plokin osalt ojjo kauva sitte hävinny, vaiks viäl jossaikohti täält löytyyki kuvii noppeemmi ku omist albumeist/kansioist, ku niit sillon tällö tarttee jossai.

Heitettii soffam perää ulos ny noit meijä nojatualitki. Iha loppu oliva jo kumpiki. Nyssit pärjätää vanhoil keittiöntualeil vähä aikkaa, ennenku SE sopivaine juttu löytyy. Meil ku ei ol pakettiautoo, eikä ees koukkuu enää autos, ni ain kaik kuljetukset vaativa tiätyllaist järjestelyy, mihi ei täsäkohtaa olla valmiit. Sitte joskus. Tiaros om mitä halutaa, et iha mitä vaa ei ny otet huushollii, niinku tähäs saakka. Kummaste tul tilantuntuu olkkarii, ku iso soffaryhmä om poijes. ;)

Ettin käsilaukust kortisonivoiret, ku käret on taas ihar rikki ja osu sormet Kismettihi. Taitaa ol yhä niit kevään Kemiörreissun eväit. Heh! Kaks erillist lokeroo kassis ja toist tulee availtuu vaa tosi harvo. Maistupa hyvält aamukaffen kans! <3

Ja Isla rentoili siin mattol mun eres, ku mussotin suklaat. Alkaa jo uskoo, ettei mult tipu mittää, et turha vahtii.

Kamut!

Kova on Isla nualeskelemaa vuarotelle Kadin ja Kissin leukaperii, tai kissoje niskaa/korvii, mut ossaa sit makoil ittekseski välil.

Hämärät kelit taas innostuttaa enempi polttelee kynttilöit. Olkkarin pöyräl ei uskal kamalaste mittää poltel, ku tää meijä Isla-neiti o sellane nollast-sattaa innostuja, et siin ei sit välil katot, minkä läpi pörhälletää, ku menojalka alkaa vipattamaha. Lenkeilki välil törmäilee puihi, ku ei yhtää kato ettees. Hölmö-häslä.

Ja remminki sai tosi noppeeste purtuu poikki aikas kuluks, ku oltii kuistil lenkij jälkkee ja mää tein Kissil punkkisyynii. Siin ei meinaa ehtiny juuta eikä jaata sanoo. Sit oltii nii kummastuneit, et "siinähä se roikku"... Juu. Eli ostoksil.

Korit ova erelles kissoje lempipaikkoi, nii alakerras ku ylhäälki. Vaiks Susu o ruvennu paljo oleilemaa Islan kopim pääl olevan tyynyn pääl kans. Kaik mahrolliset tilat ja paikat otetaa ain hyätykäyttöhö. Siin ovas sit kahre kerroksev väkkee, ku Isla nukkuu "alakerras" ja Susu "yläkerras", siin sopivaa käyttöö Mimin vanhal kopil. Se on iha suasittu paikka, ku töit yläkerras teen. Ja yät kans pakkaa Isla suurimmaks osaks siäl nukkumaha.

Pelakuut jatkava kovaste kukintaas kuistil siirroj jälkkee. Pittää iham muistutel ittee, etteivä kuivu sinne. Mä mont kerttaa lenkil lähties aattelen, et kastelen ku tullaa taas kottii, mut siin tohinas se sit aika usseste sit kummiski unohtuu. Ei näät viäl ol sentää liikaa loukkaantunu. Viime tingas taitaa sit sitä vet ain saar kummiski.

Kummitytöl maalasin taulun. Ei siit iha sellast tullu, ku olisisin halunnu. Maalit sekottu ja samal siis värikki, ku em malttanu orotel erellise kerrokse kuivumist. Ei kärsivällisyys riittäny. Pitäsis myäs löytää mun kunnollisemmat pensselit, ku sellasetki jossai varastom perukois o. Noh, tällast täl kerttaa. Täsä siis häne omat koirat, ja toivottavaste hänel sopivat sisustusvärit. Ehkäpä tua tosa nyssit ehtii jouluks kuivumaha. Heh!