Jaah! Nykku otin toho marraskuun NaNoWriMoho osaa, ni nythä on sit kaik liikenevä aika menny kirjottamisel. Mitä ny muutama perättäine nollapäivä (= ei yhtää sanaa) tul, ku pit aika kiireeste tehrä anopil lämmiket, et tarkenee ulkoil pyärätualis istues. Häneltähä siis tosa tovi sitte jouruttii amputoimaa toine jalka polve yläpualelt. Sej jälkkee palattii "ruatuhu" taas. Pikane aiheev vaihto välil piristää, ni siks ny tääl.

Pääosin ollu pimeet ja märkkää, mut muutamaks päiväks sillon tällö saatu piän valkone kerros maaha. 

Sehä siin ei ol sit kauvaa viipyny, mut kummaste valosammaks tianoot kyl het saa.

Kuva siit, ku talo ol iha huurtees aamul ja aurinkol lämmös lähti höyryymää. Se ol hassun näköst, ku koko torppa tuntu oleva kiahumas.

Pikkupakkast om pitäny kans. Pattereit ov vaa muutama pääl, ni takkaa poltellaa. Tuulisel sääl täytyy enempiki poltel, ku sillo tuntuu lämpö katoava sisält melkomoisel vauhril.

Isäntä ol reilu pualtoist viikkoo reissullas tyäasiois, ni käytin sit kaik mahrolliset asiat kaapeist. Kerma ol menos vanhaks ja kaapis ol taloussuklaat, ni mousseks muuttusiva, vaiks iha yksin olinki sit sitä syämäs. ;)

Miniloota tul patterivvaihro kera muutettuu ny joulusempaa muatoho. Kuusehe pitäsis viäl saar valot, tai siis valot ojjo, mut ei patterii niihi. Ehkä se o hyvä jättääkki viäl jottai vähä likemmäs jouluu. ;)

Isla hoitaa meil ny näitte takkasytykkeitte tekemiset. Isommakki lootat muuttuva sopiviks sytykepaloiks melkost vauhtii, ku tää neiti hetken saa touhut. <3

Ja pöyränkulma toimii välil hyvän tyynyn, vaiks huushollist löytyisis mont pehmeempääki paikkaa. <3 Hassu!

Pikkane jämälankatorkku eripaksusist villasekotelankoist.

Anopil jalallämmitint.