Montaalait täsä, mut ei paljo mittää kummallist.

Kisut nauttiva lämmöst, vaiks harvo näi lämpimäl iha kiines toisissas ovakki. Kuumal pysyvä eros ja talvel sit ova iha kylkimyyryläissii. <3

Islaki sai törös sterilaatioj jälkkee poijes. Ekan päivän ol vähä sellane, et "jottai puuttuu", ja yritti olla ku ei oliskaa. "Älä ainakaa huamaa, et unohrit laittaa törön takas"... =P Ja ol nii miälinkiälin, ku koira vaa voi olla. Hassu! Haava om parantunu nii, ettei sitä enää tahro ees nährä. Niim paljo pelottavii juttui sai kuulla tällaste elohiirte ja terävie koirie erilaisist komplikaatioist, mitä o sattunu, ku ne sisemmät tikit onki menos pettäny. Moniha syyttää siit eläinlääkärii, mut kyl ne vaa tahtoo iha koirie omistajiem pääl kaatuu. Ei se eläinlääkäri pysty muuhu, ku sanomaa, et koira täytyy pittää mahdollisimma paikoillas ja riahumat sen kolme viikkoo. Ja joo, se ON pitkä aika, kaikil osapualil, mut loppukäres koiran koko elämäs kuitenski piän aika. Mä otin sen aika kirjaimellisest, enkä halunnu mittää riskei, ylimääräsii. On näät karvaset otukset vaa nii tärkkiöi ja jos yhrest operaatiost seuraa kamalaste onkelmii, ni täsä tapauksessaha se olis se koira ite, joka kärsis asiast kaikkeist enite.

Mul ku ihmeteltii monie taholt, et miks pirän nii kauva koiral kuuppaa pääs, ja miksei tehrä kunnon lenkkei jo het ekav viikoj jälkkee. Ku ellän ohje ol, et sairaslomaa on kolme viikkoo, millo EI saa riakkuu, juast, hyppii eikä lenkkeil, ku tehrä vaa nopeet hätähoitokäynnit pihal, ni toi törö ol ainut asia, mikä tän neitosen sai pysymää vähä tasasempan, ku oppi, et tötterön kans törmäilee helposte ja se tuntuu kaulas ikävält. Toisil, vähä rauhallisemmil koiril se sairasloma-aika onki ollu vaa kaks viikkoo.

Kaikellaisii eri piirrustushaasteisii oon täsä kans ny osallistunu. Susu ei ain tykkää, et "häne" paikkas ov varanu joku muu ku hän. ;) Eli taukoi täsä touhus tulee. <3

Ja nyssit käväsin siäl keuhkokuvas, et saan kuulla ens perjantain, et jokos on keuhkokuume kokonas poijes kuvioist. Sej jälkkee siv viäl ihmetellää tätä mun verensokerii, mikä ny toimii iham mite sattuu. On nii arvot sekasi ettei voi antaa diabetes-diagnoosii, mil saisisi noi lääkkeet halvemmal, ku kokeillaa, josko saisin kropan taas toimimaa jollaiskilail normaaliste viäl. Vähä ov vaikkia, ku ei tunnu syämiset ja lääkkeet toimiva iha niinku lääkäri orottais. Mul siis voi olla sokeriarvot korkeet just enne syämist, sit syämisej jälkkee heti ne o alhaal ja siit ne taas pikkuhiljaa nousee ylös, ku pitäs toimii päivvastoi. Oma insuliinintuatanto siis oj jotenki "rikki", mikä toisaalt viittais diabeteksehe, mut ei kummiskaa. :(

Ja lääkkeist mul o kaik mahrolliset sivuoireet, mitä vaa voi olla, ja vähä lisääki, et niitäki täytyy seurat. Onneks mä oon bujoillu ny koht vuarev verra, ni sain kunnon taulukot ylös laitettuu tätäki varte. Lääkäri vähä pyärittel silmiäs, ku häne ohjeem mukkaa rakensin siin häne pöyrälläs ittellen sellase taulukon, mitä hänki ymmärtää. Meinas, ettei kukkaa enne ol tollast keksiny. No, ei ehkä häne silmies eres. Mä halusiv varmistaa, et mä ymmärsin ohjeet oikein, ku siin ol mont mutkaa matkas lääkkeitte määrie lisäämiseks ja toisen vähentämiseks. Ja siv viäl ruakailut, verensokeriarvot ja verempaineki huamioire. Ny o kaik nää yhrel aukeamal, helposti äkkii kattottavis. On toi vaa nii näppärä juttu, etten kyl enää poijes anna. =D

Isännä lomaki alko, ni samal sit alko munki lomailu. Oon rauhas saanu tehrä poijes erillaissii töit, mitä normaaliste oon tehny vast elokuus, ku häne loma yleensä o alkanu joko jo juhannuksest tai viimeistäs heinäkuun alust. Mut ny meil ei ol paljo mittää suunnitelmii loma-ajav varal, mennää fiiliksem mukkaa. Rahat om palanu erillaissii juttuihi jo kevään ja alkukesän aikan, ettei ol rempparahaakaa, ni vaa sellasii juttui voiraa tehrä, mihi ojjo materiaalit valmiiks olemas. Jottai piänt siis vaa. Muttei niitäkää kyl tul helteel tehtyy, sevverti mukavuurehalusiks ollaa täsä vuasiev varrel tultu. Nautiskellaa täst "kellottomast" ajast.