Meil ei kamalaste ol arki muuttunu, ku ei ol lapsii ja molemmil tyät pyärii, mut toi isännä etätyät tietty vähä vaikuttaa mm. netin käyttöaikoihi, et saa ne nettipalaveris pirettyy. Vuarotellaa sit tehtävis, misä tarvitaa tai ei tarvit nettii. Nykku koko netti tuntuu oleva tukos, etäkoululaiste, näitte vanhempie, opettajie ja monie muitte tyäntekijöitte toimest. Eihä etätyät ny paljo muuval pysty tekemäänkää. Paitti tiätty puhelimes, myyjät on kyl aktivoitunu kans... Mut mähä en siis vastaa mul tuntemattomist numeroist (siis jollei ne tiarot löyry mum puhelimest valmiina) tuleviin soittoihi.

Sukulaiset ja ystävät lähelt ja kaukaa o alkaneet soitella kans kuulumissii kysyäkses. Varmaa iha siks, ku riskiryhmäläisist nii kovi puhutaa, et täytyy hualt pittää. Mut mikäs meil tääl. Vaiks moninkertases riskiryhmäs ollaanki, nii ei olla hamstrailtu, toki erelles tehrää ne viikko-ostokset, mikä voi sivust seuraajan silmis näyttää hamstraamiselt, ku kärry tulee ain täytee. Tavote, ettei jatkuvaste hypit kaupoil, mut eihä meil olisis mittää säilytystilojakaa hamstrailuil. Nykki täytyy ain miättii, et mitem paljo tuaretavaraa voira ostaa, ku jääkaappi käy äkkii pikkaseks, pikkane ku o. Pakastinki löytyy, mut siäläki o enimmäkses koiran raakamakkaraa. Muutama nurkka löytyy jolleki pakasteperunal tai halval ruisleiväl, mut jos yhre pussin/pakkaukse ostaa, ni se tila meni sit jo.

Meijä lähikaupas ei ol hyllyt tyhjentyny ja kauppa on käyny normaalil taval. Taitaa isommis keskuksis ja marketeis olla vähä eri meininki. Samate ku puhutaa, et karut o tyhjentyny ja o hiljast, ni meil om päivvasto, et ihmiset ovaj jo kyllästyny siihe neljän seinän sisäl kyhjöttämisee ja ova lähteny liikkeel. Ja tuntuu, et aika moni kesämökkiläinenki o tullu paikal etätöitäs tekemää tänne, ettei tarvi kaupunkis nyhjät. Ei mittää ruuhkaks asti sentäs, mut selväste tulee enempi ihmissii vastaa, ku koiran kans lenkeil kulkee.

Ystävän kans ollaa tehty näit koiralenkkei välil "terapialenkkeilyn", välimatkat, hygienia huamioire, mut et o saanu happee ja samal purkaa omii hualiiki, tai vaa nauraa yhres. 

Oman kunnan alueel ov vapaaehtoste rinki olemas, et mist voi tarvitsijat pyytää kauppa- ja/tai apteekkikäyntiapuu. Silti vähä miätityttää, et tavottaaks nää toimet ne, joil ei ol nettii, ku ei kaikil erelles ol mittää tiatokoneit eikä ees älypuhelimii. Vanhuksii, mut om myäs nuaremppii, joita kaikki tekniikka kammottaa... Et ei tair olla missää minkäällaist listaa ihmisist, joil ei ol lähiomaisii liki, eikä heil ol nettii? Ny täytyy pittää niist naapureistaki hualt, jos vaa tiätää, et voi muuto avun saamine olla vaikeet. Kuha vaa muistaa ne hygienia-asiat! 

Mites poikkeustila on sun arkeev vaikuttanu? Piretää hualt nii ittest, ku muistaki lähimmäisist! <3

Lissääv viäl tähä iltasel, et ku tosa seurailen oman kotikonnun "Tue paikallist" -ryhmää ja mitä kaikkee kivaa ja ihanaa, hyvää ja tarpeellistaki ny olisis tarjol lähialueen yrityksil, ja vaiks mite tekis miäl kannattaa ja auttaa näit piänfirmoi, ni ei vaa voira. Sevverti ollaa menty jo muutama vuas täsä kärest suuhu, et ei olla kaikkee tarpeellistakaa saatu hankittuu, ni ei sit mittää "tää olis kiva juttu" -tyylissii palveluitkaa. Tunnelmis mukan silti, mut ei onnistu, ni ei onnistu.