Nii se vaa päivät ettippäi menevä, ettei tahro peräs pyssyy. Maanantai ku tul otettuu "lomaa" koko päivä, ni tää tuntuu viäl tavallist lyhemmält tää viikko.

Aamul mentti koirie kans lenkil samaa aikkaa, ku plikka läht kouluhu pyäräl ja Kadi ehti jo ajattelemaha, et pääsee toisen kans kävelemähä, ku tytär o ain välil käyny pitkil kävelylenkeil Kadin kaa. Ei päässy täl kerttaa - ja itku tul. Iso koira ja ol kyl surkeen, ku tuijottel "lenkkikaveris" perähä. Reppana!

trio_lattialla.jpg

Ihav valla lämpöne ja aurinkoine keli sit päiväst aukeni, kunha se aamusumu läht. Meil sit tiätty Mimi, "vilukissakoira", etti ain kaikkeist aurinkoisimma paikan ittelles.

aurinkoa.jpg

Vaiks välil joutuki luavuttamaa paikkas näil toisil tassuttajil, joitte tassu- ja hännäv varjo  näkkyyki täsä kuvas...

unikaverit.jpg

... eli kissoil. Parit kaffet joinki terassil päiväm mittaa. Mut ei voinu ottaa mittää särvint, ku het tul kamalii kärpässii seuraks. Kaffest ne eivä nii näyttäny välittävä. Et syäminkit hoirettii siv vaa sisäl.

En ehtiny plokii päivittelemähä eile, vaiks koneel olin kyl. Sevverti jännää puuhaa, etten ehtiny illal yhtää bolerookaa neulomaha. Mut ehtiihä sitä.

Yäl sit sato ja tuuli iha mahrottomaste. Pit välil noust laittamaa akkunoit kiines, ettei sisäl saak vet tul. Oikkee vaa kunno myräkkä. Mut aamuhu mennes ol sit taas kirkastunu kummaste. Nyy näyttää silt, et ei enää ainakaa sara, vaiks noit mustii pilvii tual pyäriiki.

Pilvist tul miälehe yks uni, mink mää näjin yäl kans. Toi yälline sateen humina varmaste autto asiaha. Me olttii perheporukas jossai isos tapahtumas ja olttii järjestäjäpualel, ni asuttii jossai vanhas huanokuntoses talos. Siin ol ulko-ovessaki vaa hakane lukkon ja ovi repsotti nii, et se ei oikkee mistääpäi ollu kunnol eres kiines. Samate keittiös ol sellane ikkuna-aukko, mist puuttu klasi kokonas ja siin ol sit joku luukku saranoil ulkopualelt laitettu suajaks, mut seki ol sellane hutera, mist hyvi näki läpiki. Päivisi luukku ol auk. Olttii just tultu sisäl päiväm puuhist, ku kuulttii ulkoo kirkumist ja varotushuutoi ja ku kattottii sinne suuntaha siäl ol joku iha hurjam musta pilvi yhres karunkulmas, mist sinkoili erillaissii pikkasemppii pilvii, mikkä ol vähä ihmisekaltassii, mut lentävii. Ja ne törmäillessäs ihmisissii kaato näit karul, seinii ja pylväit päi, tökki karul ja kaikkeet ilkeet. Se ei viäl saanu muhu liiket, mukku näin yhre menevä yhtee asuntoho, mis ol ikkuna auk, mul tul kiirus pistämähä ovet ja ikkunat kiines. Mut mite laitat huteraa ovee kunnol kii? Mist keksii "tuulensuajaa" klasittomaha ikkunaha? Filttii mää sit yriti ove ympäril asentaa, et saisisi sen sevverti tiukemmaks, et se pysysis sev voimal karmeissas, niinku oven kuuluisis. En ehtiny eres keittiöhö, ku näin, et oven alt tulee jo jottai valkost, mikä muatoutu vähä ihmismäisemmäks heti, ku ol oven sisäpualel. Mää sit kovaste yriti hossuu jollai lehrel tätä "pilvee", et se hajois, ja osaks se nii tekiki, mut men uurestas kasaha sej jälkkee. Ei auttanu ku ottaa käret apuhu ja koittaa liiskat tää tunkeilija, tyäntää takasi ulos oven alt. Mut siihe se sit poksahti, vähä niinku ilmapallo, ku jouruin littaamaa sitä. Poksahruksej jälkkee se vaa haihtu ilmaha. Ekaks mää olin riamuissani, et näi niist päästää, mut sit joku keksi, et mää olin tehny jottai tosi ilkeet ja näit pilviolioit alko tulemaa joka tuutin täyrelt. Mää heräsin, ku mää miätin, et miksei mul ol mittää puikkoo, et tästlähtie mun käsikassaravarustuksehe täytyy lisät sukkapuikko, mil voi sit täräyttää näät kaik rikki...

Iha outo.