Nii pit täks viikoks lauhtuu. Pelotelttii jopa kolmenkymmene astee käännöksest, mikä olis tääl tiänny sulaa kelii. Täytyy myänttää, et siit oon kiitolline, ettei sellast tullu. Onha nyv viäl talviaika - ja saaki olla. Sitä kura-loskakelii sais ol mahrollisimma vähä aikkaa ja mahrollisimma lähel kesää, et pääsis sit luanto sopivaiseste kasvuhu ilma takatalvev vaaraa.
Esikot kukkiva nätiste viäl, mitä ny kukat alkava keskustast päi vaaleentumaa. Miätin, et tarttisisivakkos nää jottai lannotet kans - täytyy vähäse lorauttaa vettee, ku en ol viäl alkanu muit sisäkasvei lannottelemaa. Jokune merileväuuteloraus sillon tällö vaa.
Meinattii tehä normilenkki, mukku päästii pualeevvälii, eli kiarroksen kohtaa, mist yleensä jo siirrytää pellol läpitte kottippäi, ni oliki nii mukavaine keli, et nappasin ekaks ryhmikset ja jatkettii piremmäl lenkil saman tein.
Aurinko paisto, mut jo sevverti matalalt, et se päivän kirkkain aika ol jo ohitte. Ei tarvittu aurinkoklasei.
Eikä ollu kovin kova liikenne missää kohti.
Latujel lisäks pelloilt löyty muitaki jälkii. Ei kyl ol aavistustakaa, mikä otus tällaset o saanu aikaseks.
Me tehtii omallaissii jälkii tiäv viarustoil.
Haukuntaa kuulu jostai kaukaa ja se kaiku peltoi pitki. Kadiki yritti kohristaa äänt jonnekki. Tiär sit tuliks jonkullaissee päätelmähä, ku ei kertonu mittää.
Aurinko koristel rakennuksekki kauneiks.
Jonossa käy. Tiäm piantareet oliva iha uures lumes. Sitä ol muutama sentti. Ajokaista ol autoje lyttäämä. Pehmeet höttöö, ni ei tarttunu nii kii turkkihinkaa.
Oja o hävinny lumikerroste al, mut talventörröttäjäks jääneet osmankäävät paljastiva paikan. Siinäki o karvat pullahtanu hauskaste esil - vähä niinku hattaratikun loput. :)
Näkkyy sitä joku torppa oleva enempiki vinos, ku mitä meijä tönö. Surullise näköne.
Viimessii aurinkonsäteit peltojem poikki.
Fatijoe uama ei ol viäl iha umpehe ehtiny. Ei kyl monttaa tuulist lumisaret enää kaipais, ni häiviäis näkösält kokonas.
Muutamii traktoreit men ees taas, ku kävivä vissii toiste pihoi auraamas auk. Niit Kadi ja Kössi ain seurasiva tarkkaa, mut Mimi ja Kissi eivä välittäny mittää. Tiävviarusta hajut oliva paaaaaljo kiinnostavamppii.
Mut oma koti kullan kallis. Alkoki jo olemaa jano tän pualentoist tunni lenkij jälkkee. Ja koirat taas orottiva ruakkaa.
Ja lunt erelles siis o!
Päivän -12 asteest illan -19 asteesee. Päiväl ol kiva ja tuntu lämpimämmält muutenki, ku aurinko paisto eikä tuullu pahemmi lainkka. Illal ol kylmemppää ja sit tuul viäl siihe pääl, ni tosi kylmält tuntu. Aamulämpötilaa en eres muist mikä mahto olla. Erelles saa takkaa poltel, et saa torppaa pysymää lämpimän. Tunnelmaaha se kans tua!
Kommentit