Olin päättäny mennä kaure viimesel museopäiväl Nouste kotiseutumuseoho tutustumaha, ni vaiks koton ol viaraitki, ni lährin silti. Enkä joutunu pettymää!

Facebookis olevat kamut voisiva käyr tykkäämäs kotiseutumuseon sivui kans - sit saatte teki tiatoi, mitä museos tapahtuu jatkos - jos kiinnostaa! =D
 

Ku oon iha mahoton eksyilemähä, yritin kattoo paikkaa netistäki, mut eihä meijä yhteys ny tuntunu kunnol pelaava, ni em mittää karttoi auk koneel saanu. Meinasin sit, et ku samal paikkakunnal ollaa, ni emmää ainaskaa kovi kauvas luulis eksyvä. Ja ku vähä lupailtii vesisaret, ni het alkuks tartti saar ulkokuvat napsastuu, ettei ne jää siv vaa satteen takii ottamat. Tähä sitä auto saatii, ku ensmäste joukos olin, ku ehrim paikal. :)
 

Kaunist, kaunist! Päärakennus on kovin komias!
 

Ja tosiaa sitä enstealkuu paisto aurinkoki välil ain.
 

Porstua alkaa het ulko-ovest.
 

Tuulimylly orottaa uussii siipii - toivottavaste sellaset saarais mahollisimma pia.
 

Pokkalan torppa vasemmal ja yks aitoist oikkial.
 

Sulone ovi, vaiks hyvi pikkane. Oisko tuskim metriikää korkkia, siit sai kumartaa lapsekki sisäl mennessäs.
 

Vähä liija hämärää mun kameral kuvattavaks, mut iha ehtaa ajammukast kalustoo löytyy.
 

Viimine asukki o asunu torpas 1961 vuattee saakka. Lukupaikka o löytyny akkunav viärest, kynttilä avustuksel, ku muuto o lukemine ollu pimeyres vaikkiaa.
 

Ajan hammas on kyl vähä jo rakennust purru.
 

Kovaste ol viarait ja paikkoihi tutustujii. Hiano juttu!
 

Ja lissää viarait tul tasasee tahtii.
 

Valla vaikuttavan näköne talo o siäl mettän keskel.
 

Jotenki valla ihanii näät akkunatki.
 

Nii yks, ku näät monetki.
 

Sain sit ystävän oppaaks ja tehtii mahtava kiarros alueel ja rakennuksis. Täsä sepän paja vuaros.
 

Jälleen kerra nappailin kyl kuvii sisältki, mut ei niist mittää tullu. Tyytyy täytyy näihi ulkokuvihi siv vaa.
 

Savusaunaki ov viäl iha käyttökelposes kunnos, kuha o joku joka sen ossaa lämpimäks asiammukaseste saattaa. :)
 

Pujahrus löylyhuaseesee savun tuaksuhu, kulkee täst.
 

Ylätasanteel "savustelijoitte" istumapaikkoi...
 

... alapualel matalas tilas sit sujuu pesupuali. Lapset mahtu viäl seisomaa (johonkis ikkää ast), aikuiste ol nöyristyttävä ja kuljettava kyyrys.
 

Viimitteks pääryttii päärakennuksehe, misä sit ol esil erillaiste juhlie, kute kihlajaiste, ristiäiste, hautajaiste esineistöö menneilt ajoilt. Kyl vaa kattomist riitti! Tää eka kuva ovev viärest porstuast.
 

Ristiäismekko, joho o erilaisil käsialoil kirjottu sillä kastettuje nimet. Pojat sinisil ja tytöt punasil lankoil.
 

Kauniit, miätittyi, asetelmii.
 

Aivan ihana kihlajaispöytä. Upee mustavalkone valokuva, kuahuvalasit ja tykkään myäs näist valkosist kenkist pöyrän al.
 

Koriste-esineit upeen piironkim pääl. Nii hianoo, ettei uskaltanu kovi lähel mennäkkää.
 

Hautajaisis o ollu viarail tapan hianommis piireis antaa tilaisuure päätteeks virsun kera juhlakonvehtiki. Pöyräl kaffekuppie takan. Somii. Nii ne ajat muuttuva, et sellane nykypäivän tuntus iha höpsölt.
 

Ja jukra, mitä ihanii käsitöit!
 

Tyäasukki sopivaste virallist ja valla asiallist plaatuu.
 

Päärakennus alkuperäses asussas tuvan seinäl. Joku juhlatilanne selväste o sillonki sit ollu. Köynnöstä ulko-oven ympäril ja lippu liahumas. Ihana!
 

Viaraskirja tuvas, akkuna eres. Ja et tykkään näist pelakuistaki!
 

Tarjoilupöytä viarail ol koreena ja komian näköne.
 

Ja kyl se kaffe hyvält maistuki! Keksin kera! Kiitos!
 

Tuva toise akkunav viäres istuksin kaffetan hörppimäs. Mite onkaa tän talon elämä aikoje saatos muuttunu ja mite taitaa jopa jo näkymä akkunast olla toisellaine. Kiahtovaa!
 

Käsityöjuttui siv viäl tupakammaris esil. Ompelukonet ja muut jännää. Vähä ol vaikkia kuvat, ku ol niimpaljo ihmissii kasaantunu piänee huaneesee, mut sinnehä täytyy sit mennä viäl joskus toiste uurestas ja kattella jutut uurestas!
 

Päivän teeman ol puuhaa lapsil ja täsä sitä sit jauhetaa kaffet.
 

Kaffejuttuiki o ollu isoi ja piänii, mut ennevvanhaa ei ollu pannu- ja suaratinjauhettuu kaffet, vaa papui tuattii Suamee ja ne sit ain jauhettii sopivaste ennen kaffeplörön keittämist.
 

Porstuan toisel pualel ol kiva tila pöytäryhmällekki ja mikäs siin olsis vaiks käsitöit tehres, ku tais olla talon valosin tila.

Kiarros alko ollakki siin. Sopivaste alko satelemaanki sit kiarroksej jälkkee, et olin saanu kaik kuvat, mikkä tähä hättää ny halusinki. Lissää sit hakemaa joskus tulevaisuures.

Upee paikka, upeet aktiiviset, jokka mahrollistiva kaiken! Menneen ajan havinaa kaikki paikat ja esineet pullollaan.