Vähä lunssailui (kuumet ja nuhaa) täsä, ja enerkia vähis, mut mitäs sitä sit muut tekis, ku käsitöit. Ain ku silmät ja kunto sallii. Päikkäreit en ol pystynyt pitämää, vaiks oon kyl yrittäny, mutten ollu sentää liijan kippee. Sikku mä nukun päiväl, ni simmää oon jo tosi kippee. Siihe ei ny päästy sentäs. Ja lämpöpattereit mul o ollu omast takkaa auttamas, ku ov viluttanu kuumeen nousun takii.
Plikka viihrytti perhees kans meit täsä usseemma päivän, ku oliva lomal. Fix tiätty ain menos mukan. Lempilelus kans. Tua sen heitettäväks ja sit noutaa ja noutaa ja noutaa. =)
Kippiän olles tul syättyy millo missäki ja mitenki. Koirat vähä het ihmettelivä, et ku mää syän "vääräl" ajal, ni josko heki sit jottai saisisiva.
Kadi orotti, et jottai olisis voinu vaiks purot, ihav vahinkos. Täsäkohti ol koirie aamu-ulkoilust aikaa reilut kolme tuntii, ja Kissi ol silti viäl märkä. Toi turkki vaa ei ot kuivuakses ja nykku en ol kesäj jälkkee sitä pessy, ni ei sitä oikkee voi alkaa polttamaa föönilkää. Eiku ruiskuttaa hoitoainet ja harjat, harjat, harjat vaa. Ei se turkki sentäs mikkää hurjan likane ol, mut ei kyl iham puhraskaa enää. Pitäs vissii ottaa sellane syyspesuaika täsä jossaikohti ohjelmaha.
Uus viarailija lintulauralki tul bongattuu. Harakat ova nii arkoi, ettei niist saa mittää kuvaa, ku lähtevä het karkuu, ku huamaava sisäl pikkasenki liiket.
Kaunis närhihä se siin. Tykkäs kuapii lauralt tippuneit syätävii siin ku muut linnut kävivä hakemas ylempää syätävää ja menivä johonki lähipuun oksal sit sitä syämähä.
Samal ku vein plikan kottii (miähes ol menny Fixin kans omii teit), käyttii kiärtämäs vähä huanekalu- ja sisustusliikkeit. Välipalaa sit kans siin välis, et tovi istuttii.
Tällast simppelii laatikkohyllystöö kaipailisisin kovaste meijä "krääsähuaneesee". Siihe sais osan tavaroist koreihi katseilt piiloho (pesuainepulloi, kynttilöit ja vaiks mitä, niinku lankoiki esimerkiks) ja sit puhtaat pyyhkeet nätiste näkyvihi. Nykku meil o sellane vanha kirjahylly tv-tasol, mikä o kaikemmoist ryjää täyn, ku siin ei ol oikeestas mittää kunnon paikkaa millekkää, pelkkää avoint hyllyy. Ei auta koritkaa, ku sit ne olisisiva täyn kaikkee, mink pääl kissat sit kummiski pääsisivä kulkemaa. Kannellissii muavikoreiki o sen takii tullu hankittuu, mukku mä oon ottanu ne lähinnä lankakäyttöhö, ni eihä ne sit pysy piilos, vaa ova pinokkai olkkaris, misä käsitöit teenki... (jostai kumman syyst)
Muutonki tul vaiks mitä ireoit miälee, mitä voisis olkkaris tehrä, mitä voisis piharakennuksehe tehrä, kuha ny enste saatais se ees käyttökuntoho. Perustukset ku o uusimat osaks viäläki. Ei siihe voi sisäl mittää tehrä ennenku rakenteet o kunnos. Mut mite onkaa kiva miättii kaikkee. Ja mitä mistäki löytyy. Ihanaa, ku sai miättii ja unelmoira plikan kans yhres. Meil ol kyl tosi hauskaa!
Pakkast o ollu, vaiks sentäs aurinkoki om paistellu. Rakeit o satanu, mut lunt ei ol tullu. Ensilumi siis tääl orotuttaa viäl ittees tän talve osalt.
Kuuki möllöttää taivaal ja torppa näyttää kivalt pimeyres omine valoines. Takas piretää tult, ni pysyy lämpimänki, ilma et olis tarvinnu kaikkii pattereit pääl viäl pistää. Näät sähköpatterit ku sit kuivattaa ja sähköstää tän ilmanki sit, et sitä jotenki tulee ain lykättyy mahrollisimma pitkäl. Piän talo, ni takka aika hyvi viäl näil lämpöasteil onnistuu lämmittämises.
Kippiän olles mul ol pontsoo, villasukkaa - ja lämpöpatteri, pitämäs viluu loitol. ;)
Päiväst ja valosuurest hualimat laitim myäs lämpökynttilöit pääl sinne tänne. Ni kyl neki pikkase lämpöö nostaa, ainaki tunnelmaltas, jonsei muute.
Ja takka hohkaa lämpöö.
Tosin näit tuikkivii palaa pöyräl, ku näihi astioihi ei niit kuuman hohkaavii lämpökynttilöit oikkee uskalla laittaakkaa.
Ja mikäs siin sit ol köllii soffal ja ihailla näit tunnelmantuajii?! Kynttilät, kyl mä vaa niist niimpal tykkään!
Tosa sit kerra kysyin iha hiljaa, ku olin yksiksen koton, ja istuin takaovev viäres olevas nojatualis enne iltapäivälenkkii, et "oiskos ny aika lähtee ulos?". Enste siihe ryykäs Kissi tuijottelemaa, et olenks mää tosissan ja sikku kysyin toisen kerra, ni joha tul kavereit muitaki. Miättiväv vissii, et ollaanks menos nyssit olkkarin kaut pihal, ku kerta siin vaa istusisi. Yleensä kyselen, et kuka lähtee, ku seison kuistin ovev viäres. Ei menny kaik iha normaalil taval, mut kaik menos mukan, ehrottomaste.
Ja ny on sit tosiaa lämpötilojem pualest taas sopivaist aikaa ottaa villatyäki tyän alle. Kesäl ol liija kuuma. Koukku heiluu vaa. Täsä kasas o suurimpiirteis pualet, et kyl tosa viäl hommaa riittää. Mut mukavaa puuhaaha se!
Kommentit