Vaiks päivät ova alkanu pirentymää, ja vähä o luntaki maas, et iltalenkil otsavalo näyttää piremmäl ku ilmal lunt, ni on se sisäl silti aikas hämärää välil, jollei kaikki lamppui pääl lait.
Veli käväs vaimos kans kaffel, enkä huamannu ottaa kuvaa ku piirakast. Viimeset omam maan varelmat pakkasest men käyttöhö. =) Mut olipa kiva nährä!
Tää uurehko, joululahjaks hankittu peti on yhä suures käytös. Välil siin ollaa yksiksee, välil kaksistee tai jopa kolmistee. Pehmone ja lämpöne paikka.
Ja tosiaa kynttilöit on kulunu. Ei ny iha joka päivä, mut melkkest poltetaa.
Olkkaris mones paikkaa, köökis mones paikkaa. Mut ei uskalla jättää valvomat, et sillee täytyy ajat miättii. Tuikut ja lämpökyntilät ny ei palakkaa ku nelisen tuntii max kerrallas.
Sit kipastii kummitärin 65-v synttäreil, ja otettii Kissi mukkaa. Saatii serkkupoikaki samal kerttaa sit meil toviks viarailul.
Ihav vallam paljo kaikkee herkkuu ol tarjol: salaattei, keittoo, lohivuakaa, omenahyvet, tiramisukakkuu ja kaikkee viäl pääl. Vattat pullollaa sit kottippäi lährettii.
Ja sain siv viäl itekki lahjoi, ku kummitärin omatekemä kahvikassi "muutti" meil. Se on aiva upee! Hirmu tarkkaa tyät on tehny! Ja se täyn lankoi. Mää onnelline! <3
Piänii ja piänehköi lankakerii vaa on ja on. Näist sit synty seuraavaks...
... räsymattopontso.
Virkkasin riveihi hyppyi, ni tul pinta eläväisemmäks. Hihaosuuret o ilman.
Ja luantoki tarjos täsä omaa värishowtas. Olin koirie kans iltapäivälenkkii tekemäs, enkä ottanu kameraa mukkaa, mukku pääsin takasi kottii, ni nappasin kameran kyytii ja lährin uurestas paikal. Värit ol jo laskenu aikamoiseste siihe, mitä se ol ku ekan kerra näjin ne, mut kaunist silti. Kasitiän valot mukan kans.
Kommentit