Vaihteluu viikolloppuhu, ku piipahrin perjantain äkkiseltää Ekun meil hakemas. Vähä korona-altistuksii ollu, ni otettii ekstravarovaisuus käyttöhö. Suunnitelmii uusiks, noh, lähinnä ettippäi siirtämist. Millo sit sopivaine hetki tuleekaa ettee...

Perjantain vähä sato vet, muuto ollu kuivaa, aurinkoistaki. Mut maa ei kyl ol ollu kuivaa, ku tätä lunt ov viäl sulatettavan vaiks kui. Joka lenkil kyl tassut ja osaks massukki katuiva.

Sit pikane pakkaus vähä avustust paikkakunnal tulevil Ukrainan pakolaisil. Saatii kuljetuski hoirettuu nii, ettei tarvinnu itte lähtee liikkeel. Kamat vaa oven taa terassil ja siit lähtivä ettippäi. <3 Piäntähä tää, mukku moni antaa, ni toivottavaste siit tarpeeks lopultas tulee.

Sarjoi ja elokuvii, mist ei näät tassuttajat oikkee välittäny mittää, taustal, ja simmää aloin käymää läpitte valokuvii, mitä oon laittanu vuasialbumii varte. Huh-huijakkaa: yli tuhat kuvaa yhrel kuukaurel, eli "jottan tartti tehrä". Rankal kärel vähentämää sit. Siin se melkkest koko lavvantain koneaika sit meniki. Josko nyssit olisis sillee, et riittäsis yks albumi, vaiks paksu siitäki tulee.

Osa pelloist ov viäl reilun jäise lumikerrokse al, mut kaikkeist lämpimimmät ojjo sulaa päält, vaiks maa onki viäl jääs.

Pekonihamppareit isäntä sit tek meil. Leipo iha sämpylät ja kaik itte. Nam!

Ei menny iha viiteentoist asteesee, mitä vähä lupailtii tälle sunnuntaille. Kahteentoist jäi. Heh! Mut tuntu kyl lämpimält.

Vaiks "jotkut" ei tuntunu keleist välittävän mittää. ;)

Ja Naistempäivän kukat ova piristämäs meijä päivii yhä.