Melkkest ehti päivä iltaha ennenko pääsin päivittelemää toivotuksii, ku iha itte sit ittelleni tilasin kauppanourom mukkaa vähä kukkassiiki. Heh! Miäshä ne sit haki kummiski. 

Pit saar usseemp kimppu, ku halusin ton Aaltovaasin käyttöhö, ettei tää meittin Nipsutin mee ja kaara, tai hyväslykys viäl purot lattial asti tätä. Kaik vaasit o ollu kumollas hetimite. Niimpaljo nuppui, et taitaa ol vast vähäajam pääs parhaimmillas. Mut kestää sit toivottavaste vastaavast kauvemmi kans.

Nipsu ei onneks ol mikkää kasvie mutustelija, mut täytyy nyv vähä seurat. Näit neilikoit ja tulppaaneit ku ei ol meil aiemmi ollukkaa Nipsun aikan viäl. Ruusuist ei välittäny, mut vaasi ei vaa pystys pysyny, ku tää pukkaili. Et sen siirsin tosa kuistil turvaha aikasemmi tänä vuan, ystävänpäiväkukat siis.  Kattotaa, josko näist sais nauttii iha köökis.

Ollaa ylpeit, et ollaa Naissii, varsinki tänäpe, mut muistettava muutonki!

Tosa just yhre toise äirin kans puhuttii (chattailtii), et mite se nykyäski usseste menee nii, et se on äiti, joka pitää tiheemmi yhteyksii nii perhetuttaviin ku omiin sukulaisiinki, saatika ystäviin. Äiti miättii ussemmite yhä lahjat (ja muistaa ne juhlapäivätki paremmi moneste). Mite onkelmie tullen ollaa helpommi yhteyksis äitiin, siskoon tai siihe syränystävähä, joka yleisimmin on kummiski viäläki naiselle toinen naine. Naiselt orotetaa pöyrän kattamist juhlatilanteis, kaffen keittämist ja tarjoiluu, ennemmi ku miähilt (jollei ol ostettu tätä palveluu). Uraa tekevät naiset ova yhä harvinaisempii ku uramiähet. Yhä mones perhees miäs ja lapset "auttaa" äitii, ku siivotaa (niskakarvat nousee pystyy), ja sitä rattaa. Ettei me olla viäläkää kaikest orotusarvost päästy, vaiks koko aja paremmal tolal asiois mennäänki.

KUKKII KAIKIL NAISIL!