Tovi menny täs palautues reissuilust, vaiks mikkää hurjav vaativa tai rasittava sillee fyysiseste ollukkaa.
Tuliha sitä tehtyy jos minkäkimmoist listaa ennem matkal lähtöö: mitä ottaa mukkaa, mitä tehrä koton enne lähtöö ittel, mitä huamioitavaa tassuttajie suhtee, ja tiätty muuto huushollii ajatelle. Ol pyykkiem pesui, kukkie kasteluu, kissojev vessat ja -roskikset tyhjättyy just enne lähtöö, et isännäl olisisis vähemmä järkättävää, ku ei ol näit käytännös koskaa joutunu hualehtimaa. Ruakajutskat valmiiks tassuttajil kans. Viäl viimiset kauppa-asiat näitte suhtee tehty pari päivää enne lähtöö, ettei ol niit sit viikol eres. Viimiset siivoomiset kans aikas viime tingas muutonki, ku isäntä ei ol tainnu vuassii tarttuu imurihi, ku tukalleikkuun kohril. heh! Ja ku itte oon ollu päävastuus klapie sisäl hakemisest täsä, ni täytin klapitelineen olkkaris ja hajin kantotelineellise orottamaha kuistil kans, ettei iha het tartte isännän tätäkää hoitaa, vaiks se määrä puit ei ny ihan koko viikoks riittänykkää. Onha tosa aikamoine ylimääräne puuha, ku yksin joutuu ne kaik sit hoitamaha, omie töitte lisäks.
Pikkupakkane ja lumisaret ol, ku lährettii. Junahanki hyvi löyrettii plikan ja häne esikoispoikas kans. Ihanaa, ettei tarvinnu lähtee yksim mihinkää, olisisin ollu iha hermoheikko. <3 Paikat meil ol lastevvaunus, mis ol leikkipaikka, ja mennes ol vaihronki jälkee koko leikkipaikka Nipan käytös. Ei ollu kamalaa ruuhkaa, ei. Lähtö ol siis nii aikasi. Herätys ol pual neljält maanantaiaamun, startti pihalt 5:45 ja juna lähti pual seittemält. Vaihto Pasilan asemal Lahrej junaha, ja se men vauhrikkaast, ettei tarttenu orottaa yhtää.
Lahres sit hypättii poijes junast ja käveltii pikkupakkases, mut järkyttävän kylmäs viimas sinne Launeen Verveen. Kävelles onneks tul sillee lämmin meijä kaikkie kantamusten kans, ettei ny mitenkää kylmetytty kummiskaa. Lunt ol Lahres selväste paljo enemmä ku Turum puales.
Ehrittii ajois paikal, enne alotuspalaverii, saatii rauhas viär kamat huaneesee, vaihtaa vähäv vaattei ja sit kymmenelt kokoonnuttii kaik samas kuntoutukses olevat yhtee. Joka aamu ol ohjelman läpikäynti, ja aikusil oma, lapsil oma. Oltii siis osaks kaik yhres, osaks lapset omillas, et saatii sitä "rankempaaki" ohjelmaa. Ja aikas intensiivine viikko kyl oliki. Mut tehokas ja antoisa sit myäs.
Viis kertaa päiväs ol ruakahetkii. Ei tarvinnu itte miättii, mitä tehräis, tai millo, ku kaik tul annettuna. Syättii iha kunno annoksii, mitä ei välttämät iha koton olisisis tullu lautasel lapottuukkaa, mut silti viikom päätteeks sai huamat, et paino ol tippunu. Sevverti kaikkee puuhaa ol, vaiks paljo nukuttiinki. Heh! Kaaruttii siis aika aikasi iltasi petil, ja nukuttii aamuhus saakka. Eli ne "mahrolliset" Lahren tutustumiset, ikkäänku kurssin ulkopualel, jäiväk kyl, ku ei vaa jaksanu aatellakkaa. ;)
Lapsil ol kivaa ohjelmaa. Ulkoilui, Verveen pihal, lähipuistos, askarteluhetkii, leivontaaki, liikuntaa jumppasalis, leikkituakioi leikkihuaneis... Ei voi valittaa! Sää vaihteli pikkupakkasest, pilvisest, tuulisest, lämpimäst, loskast, tyyneen, aurinkoisehe pakkaskelihi, et säämmukaset varusteet vaa, ni puuhaa löyty.
Verveest löyty kiva kirjastonurkkaus, mis ol monttaalait kirjoi lainattavan siäl oloajaks, nii halutessaa, mut me napattii palapeli lainaha, mist ol kivaa puuhaa Nipal enne unil menoo. Äitees sai hetken omaa aikaa, ku me keskityttii muuhu. Eihä tää varsinaiseste mikkää lastem palapeli ollu, mut hyvi toimi! Ja sit aamiaise yhteyres saatii palauttaa kirjastoho.
Launeenpuistos ol varsi hauskaa lapsil. Empäs ol moist enne missää nähnykkää. Iso linna lastev vapaaste käytettävis ja sen ympäril viäl vaiks mitä muutaki puuhaa. Ekal kerral keskityttii käytännös linnaha ja sen antihi yksi, ku siäl on NII paljo tekemist ja tutkimist. Ny ol sevverti pakkast, et kaik linnan akkunat ol jääs, et niist ei päässy kurkkimaa ulos, mut kesäl niist olisisis vaiks mitem paljo kattottavaa.
Voi vaa kuvitel, mitem paljo hauskemp tää paikka o kesäsi!
Ja sit välil nähtii sisält, ku aikusil ol omat jutut menos, mite moksut viättivä aikaa pihal. Lapset saiva aika hyvi itte päättää, et mitä haluava millonki tehrä, ja ain riitti aikussii joka paikkaha tarpeeks. Lapsii ol neljäst vuarest kuuttee, nuaremppii enempi. Nipa sai "Lahren kavereit". <3
Näihi aamiaisihi olisisis voinu vaiks tottuu. Koton ku tulee syättyy aamusi käytännös vaa JOKO puuroo TAI leipää, muttei molemppii. Erillaissii leippii ol tarjol, erillaissii leivämpäällyssii, eri juamii. Ja syämisil ol annettu tarpeeks aikaa, ettei tarvinnu kiirehtii, vaiks välil tiätty omaa tarjotint täyttäes orottamaa joutuski.
Sit otettii yks kerta Nipan kans kaunis sää hyätykäyttöhö, jätettii äitee omilles ja lährettii "linnapuistoho", niinku Nipa sitä nimitti, kahrestas. Jonku ajam pääst huamattii, et muillekki ol tullu sama miälehe, ja tuttui kavereit alko tulla paikal enemmänki. Kivaste kyl tul joustoo ohjelmast lasten takii. Osa ku viäl tuntu napsivan niit päiväuniiki, vaikkei ny kaik sitä tarvinnukkaa. Muutama väsymyshetki Niilollekki tul, mut silti, ku päiväm päätteeks kysyttii, et onks ollu kiva päivä, ni ain tul iso hymy kasvoil ja "JOO!" - siit ol hyvä mennä untem mail. Ja joku aamuyä heräsin siihe, ku Nipa nauro äänee unissas, et jottai oikkee kivaa unt näk. <3
Oliha mul siv viäl lista sil lähtöpäivälki, et muistetaa kaik, mitä pittää. Ol lähtöpalaverit, yksilöinä ja kaik yhres, ol erillaissii palautteitte antamissii (kurssi/paikka), pakkaamiset ym. Lähtö sit hetimite perjantaipäivän ohjatun ohjelman jälkkee. Ehrittii kipast kaffelast ostamas vähä matkajuamist, istuu pikkuvälipalal rautatiäaseman kaffela/baaris ja sit orottamaa sitä meijä omaa junaa Pasilan suuntaha taas.
Menttii commutteril enste, eli ei varattui paikkoi. Ihav viimisest junast löyty kolmel viärekkäiset paikat. Nipa ihmettel, ku viäl näky akkunast uloski (Lahtehe mennes ol nii pimeet, ettei akkunoist näkyny ku peilinä sisätilat, oma nassu). Ja mite kovi se juna kulki.
Pasilas orotettii iha hetki sitä meijä omaa junaa, mut varsi hyvi nää vaihrot sujus. Ulkovaatteet ku ol pääl meil, ni ol ihan kiva olla ulkon jatkoo orottamas. Sisäl olisisis tullu torennäköseste liijan kuuma, ku ei oikkee viittiny ruvet siin väempaljoures riisumaankaa. Juna ol kyl melkosen täynnä, samate sit leikkipaikal ol vipinää.
Yhreksäj jäljist olttii koton, tosin kipastii Hesen kaut. Isäntäkää ei ollu syäny päivällist yksin ollessas, ni siit tul sit meil päivälline/ iltapala molemmil samal kerttaa.
Koton ol kaik kunnos, vaiks Isla -tiätty- pist iha ranttaliks, ku tulin kotti. =D Alakerras ei ykskää matto tainnu ol hetkeen paikallas. Kissat tuliva tervehtämähä siin samas syssys, mut osasiva pysytel tasoil, poijes koiran jaloist. En jaksanu yhtää purkaa kassei tai järjestel mittää. Käväsin pikkulenkil Islan kans, josko se vähä rauhottais tilannet, syättii, siirsin kuvat (ne 1074 kipalet!) koneel, tein kottitulopäivityksen faceen (sitä moni ol jo erilaisin viästein kysyny, et millo reissu päättyy) pikaseste - ja kaaruin sänkyhy. Ei muute tarvinnu unt yhtää houkutel. Heh! En ees huamannu sitä, ku isäntä ol kömpiny viäree jossaikohti, vaiks yleensä siihe havahrun. Rankka, mut antosa viikko takan! Ei kyl yhtää karuta, et tul lährettyy!
Seura ol mahtava, nii tää rakas oma, ku muut osallistujat, paikka hyvi hoirettu ja siistit, huaneet tilavat ja LÄMPIMÄT (pit välil pittää akkunoit auk, ku tul t-pairalki kuuma - tottumiskysymys ehkä). Oltii kannettu mukan villasukkii, villahousui, thermovaattei, mikkä sit lopultas olivakki ihan turhii, ku ei tarvittu niit sisäl eikä ulkon. Mut jos oltais jätetty poijes, ni sit niit varmaa olisisis ikävä tullu. Näist ku ei voi ikän etukättee tiätää. Henkilökuntaa ol tarpeeks joka asias, joka tilantees, nii Verveen omaa, ku näit erillaissii kuntoutuksehe liittyvii ammattilaissii. Jos jollakulla miätinnäs, et kannattaaks, ni tätä Lahren Verveen kuntoutust voin kyl lämpimäste suasitel! <3
Kommentit