Veljen synttärit viätettii nyyttäriperiaatteel, ja me otettii tehtäväks voileipäkakut.

Liha- ja kalaversiot. Isännä käsialaa pääosin, mut toimin apulaisen sit vähä siäl sun tääl tarpeem mukkaa. Ja kyllähä näytti kaikil maistuva. =D Kaikellaist muutaki herkkuu pöytä notkollas kyl, ettei tarjoilut näittev varas yksistäs ollu. Ja oliha kiva sisarus- ja vanhusporukal kokoontuu, ku seki o aikasmoise harvinaist herkkuu nykykiiruitte kans

Ihav vaa feissaripäivitystem mukaa rupes tekemää ruisleippää miäl, ku monest kaupast kuulemma joko ol leivät hamstrattu hyllyt tyhjiks, tai sit niit ei ollu lakon takii saatu toimitettuukkaa, tai ei ol ollu tarpeeks henkilökuntaa, et olisisis saanu toimitetut leivät hyllyil. Mut joka tapaukses, mul ei ollu aikomustakaa lähtee kauppaha arvuuttelemaha, et onks vai ei. Jauhopussi esil ja hommihi. 100% ruisleippää tyän alle.

Ekaks kattosisi, et taisin käräyttää nää, mut jotenki ne näyttivä paljo tummemmilt vaa just uunist tulleina. Vähän jäähtyessäs näyttivä hyvält kummiski. Huh!

Ja vaiks ain sanotaa, et pitäsis antaa jäähtyy kunnol, ennenku leikkaa, ni mähä em malttanu orottaa nii kauvaa, ku tykkään lämpimist ruisleivist. Eikä siihe muut tarvittu pääl, ku voit iso nokare. Nam!