Oikke vaa rauhallisis merkeis juhannusaika suju meil. Säät olis voinu ol pikkase paremmakki, mut isäntä puuhaili pihal sem mitä pysty. Sato enemmä tai vähemmä, myäs osin sillo, ku säätiarotustem mukkaa tääl olisis pitäny ol poutaa, jopa aurinkoist.

Lippu salkoho, toki, ku kerta koton oltii, ja missäs muual me? Ei olla muutonkaa juhannuksen pruukattu missää toisaal olla, ja ny kinttuvaivaisen mä en sais autos ollakkaa enempää ku sen 15 minuuttii kerrallas. Tos ajas kyl iha just ja just Turkuhu täst ajaa, mut sit pitäs ol tiaros paikka, misä saisin kintun taas ylös, vähintäs pualeks tunniks, mialuummi vähä kauvemmakski ajaks.

Isäntä puunas Karkkii kesäkuntoho kans. Säämiskäl pölyi poijes, onneks o hyväs vahas, ni helppo juttu. (Et se siit isännä miätteist Karkin oston yhteyres, ettei hän sit ainakaa ruppee rätil autoo putsaamaha...) Mittää ajelui ny ei ol tiaros, vaiks isännäl mittää kinttuonkelmii ei ookkaa. Sevverti piänii kiarroksii, et välil saa moottorii lämpimäks ja ettei auto iha jämährä paikalles.

Ku mä en ol pihaa päässy "tonkimaa", ni kaik rikkaruahot oikkee kukoistaa, ja ny sit isäntäki o huamannu, et "jottan tarttee tehrä" - ain siäl tääl, sillon tällö. En ol viittiny pyytää hänt näit tekemähä, ku tekemist ojjo ilmanki niim paljo, ettei kaikkee ehri. Toivoo soppii, et ens kesän o paljo enerkkiaa kitkemisehe.

Kuvii kasvareist lähettelee mul tekstiviästin, heh, ku mä em mun kintun kans viäl tol meijä epätasasel "nurmel" liiku. Tomaatit kasvava hyvi, amppelitomaatis o paljo raakileit jo, ja kukkii tulee lissää koko aja. Itte ehkä vähä "siivoilisin" näit kasvareittenki kasvustoi, etteiväv vaa homehtuisis, mut ainaki tähäm mennes viäl kaik vaikuttava oikkee hyvivvoivilt. Noit altakasteluruukut auttava kyl kasteluhommis (onneks sellaset hankittii kevääl!) paljo, ku ilman niit pitäsis ol tosi tarkkana.

Kurkkui ollaa syäty jo omist puskist vähä aikaa. Ja makossii ovakki!

Kinttu alkaa ol pikkuhiljaa varmaste sellane ulkonäöltäs, mitä se sit tulee mun lopu elämän olemaanki. Ei kaunis, mut turvotust tukisukkie ja jalkoje ylhääl pitämise ansiost enää juurikaa lainkkaa. Herkäste kyl kerää nestet, et huamaa kyl, jos istuu normaaliste, jalka lattial, liijam pitkää, tai jos puuhailee vähänki jottai enempi (yhre kerrokse imurointi jo riittää), mis joutuu pikkasenki kumartelemaha. Täm pitäs helpottuu viäl ajam myätä, ku nyv vaa toipumisajan (vähintäs heinäkuun loppuhu) pystyis pitämää mahrollisimma tarkkaa ohjeittem mukkaa. Heinäkuus toki jo pikkuhiljaa saa alkaa kuntouttamaa jalkaa. Lihakset ei tosiaankaa ol ny parhaas kunnos, ku oon "laiskotellu" kuukaurev verra. Enste maannu sänkys pari viikkoo (sairaalas), sit sej jälkkee istunu koipi pystys tähäs saakka, ja tää viäl siis jatkuu...

Mut vaiks isäntä o sateittev välis puuhaillu pihal, ni em mää yksin sisäl ol ollu. <3 Koira seuraa, ja kerjää huamioo; leikittämist ja rapsuttamist. Kissat pyrkivä sylihi vuarotelle, ja sillo tiätty täytyy siirtää käsis oleva tyä syrjähä. Pyry paremmi pyssyy paikoillas, mut Nipsu pakkaa pumppailemaa, ja pukkailemaa naamaa ja samal kualaamaa, ja sit oon iha täyn karvoi, silmii myäte. =P

Ja käsitöit tiätyl taval, ny virkkaamal (viileemmäl sit niit lämpimämppii lankoi käyttöhö), oon pystyny tekemää. Ja niistäki tullu sellast "tee-pura-tee uurestas", ku lankaa ov vaa pikkase, ja neki kovaste toisistas poikkeevii. Yritin enste tehrä punast ruusuu, ku niit lankakerii ol kaks täyttä, mut loppu sittenki keske. Sit päätin käyttää samaa lankaa eri värisen vaa, ja ny tää valmis näyttää eri kukalt kaukaa kattottun, ku mitä se lähelt kattottun o. Ei kaikkein kaunein näi, mut sellane siit ny tul.

Sit loput lankat ovakki eri värissi, eri paksussii, eri määrii, ni kokeilin monttaalait kuvioo kesäpontsoho, ja siinäki men osin purkamiseks, ku em millää tahtonu muistaa, mite toi ananaskuvio virkataa. Säätelin sit välil jottai omiani, mut siin seki nyssit o. Tää valmistu lopultas tosi noppeeste, ja jos tiätäis suaraa mitä tekkee, eikä tarttis miättee erillaissii lankoi, ni valmistuis varmaa mont päiväs. Pulma taas sit eres, et mitä sit? Noit erikoislankoi ja tosi värikkäit olisis jonkiv verra, mut tarvitaa kyl miälikuvitust, et niist sais jottai aikaseks...