Mää oikkee tiär, mitä ajatel täst uutisest:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1638738

Lyhyt on juttu, mut viäl lyhyemmi: amerikkalaisperhe teetti kuus vuat kualleen olleest koirastas kloonin Etelä-Koreas, et saisisiva vanhan koiras takasi kualleist.

No, sehä o nii hintavaa touhuu, ettei se ny viäl ainaskaa kovaste pist ihmissii omii rakkait karvakerii teettämää, ainaskaa niinku Maija Meikäläissii, jokka eivä pyäri rahois. Mut silti tää jotenki herättää kummastelemaa maailman meininkii. Kloonilampait ojjo ollu pitkän aikaa, mut et sit muitaki.

Ja kuka tiätää, misä oikeest kloonataa sit ihmissiiki? Mite, miks ja mitä sit? Hmm. Me jokane ku kuitenki ollaa omie kokemuksien kaut kasvettu sellasiks ku ollaa, ni ei ne kloonit kuiteskaa iha samoi ol. Elämäntilanteet vaihtelee jo yhre perheen sisäl niim paljo, et kaik kokee samakki asiat eri taval, ni saatika sit mite erillaiseks klooni, vaiks kui yhteneväine olisiski, kasvais...

Hmm - kummiski!