Eiline päivä alkoki sil, et hajin taas lissää kurpitsoit kurpitsapenkist ja käyti niit sit ihka ensimmäisee kurpitsapiirakkaha, mitä ikin oon maistanu, saatika sit tiätty tehny. Eli vertailupohjaa ei ol. Koitam muistaa tehrä oman reseptin siit erikses, ku aion kyl tehä tät myähemminki lissää.
Suurin hommaha täsä ol tää näitte kurpitsoje käsittely; kuarimine ja palottelu.
Ja lopult sit kummiski jäi viäl iha hurjaste tyästettävää johonki muuhu. Ku eihä siihe piirakkaha lopult nii hirveeste kummiskaa ainest men.
Ja kesäkurpitsaaki...
Tää ol nii herkullisev väristäki, ettei mittää määrää. Täsä o siis tavallist oranssist talvikurpitsaa ja jokune koristekurpitsa.
Aiva ihanaa, vaiks ol täsä vast pelkästää kurpitsaa ja aavistus sualaa, et sai ne helpommi hajoomaa. Nam!
Tällane tul paksumpipohjasest piirakast. Se ov vähä tumma päält, ku sitä pit pittää uunis pikkase kauvemmi, et oikeest kypsyy keskeltki.
Matalammas piirasvuuas tehty ol vähä eri näköne. Jäi reunuksii pikkase kurpitsamössöm päällekki, ku reunat ol nii matalii. Ja siis pikkase vähemmä aikkaa uuniski, ni vaaleemp värine.
Siin ku piirakat oliva uunis, ni ehrin taas vähä touhut rikkaruahojem poistos pihal. Alkaa jo kukinta-aika selväste olemaa pääosi ohitte. Silti viäl jokune kukka sitkeeste jaksaa meit ilahruttaa.
Ja lipputankopenkki ov viäl iha värikäs. Ottaa ny takasi sitä aikaa, ku ol aikas paljas alkukesäst, ku kaik läht siämenist kasvuhu.
Ei voi valittaa! Silkkikukat ovakkyl iha valtavan upeit!
Ja sinisievikit ova pikkuhiljaa ruvennu menemää unikkoje kans yhtee.
Timanttikukat piristävä etuterassii. Kävi lenkil koirie kans ja laiti niil ruuvat ruakakeppuihi valmiiks, et isäntä saa sit myähemmi antaa ne koiril.
Isäntä tul kotti ja mä hyppäsi kamppeineni autoho ja pörhälsin siskol lua. Lähettii kurkkimaa kiärrätyskeskukse valikoimii pikimite. Ja oliha siäl vaiks mitä. Jotenki osu tää iso kokovartalopeili silmihi, ku tää olis jotenki nii meijä pojan tyyline. En ol kyl mittää hänel sanonu, et voi oikeest ol iha eri miält. Munst vaa sopeis. Ei meil kyl seinää olis tällasel, et paikka joka tapaukses puuttuu, vaiks ilmatteks saatais... Kaunisha se o.
Hurjaste kaikellaist huanekkaluu. Yläkerra lelui ja tualei ja mitä liä viäl, ei käyty kattomas. Me ku ei oltu varsinaiseste ostoaikeis. Tääl ol kyl korinkoneist ja -laitteist, tiatokoneist, kirjoist lähtie iha kaikkee.
Astioit ja koriste-esineit unohtamat. Ainoo, mitä täält ei löyry, ova vaatteet ja kenkät.
Simmee siirryttii siihe aikas viäree, minigolffii pelaamaa. Piiiiiiiitkäst aikkaa tul tätäki sit treenattuu. Ja hauskaaha meil ol! Kiitos siskol täst mahollisuurest! Yksiksen ei olis tullu miäleenkää lähtee.
Keli ol mitä mainioin. Iha ehta kesäpäivä viäl. Kentäl ol aurinkoo ja varsoo suloses sekametelisopas, ja paljo upeit kasvustoi koristamas paikkaa.
Mun pelaamine ny ol enite sitä "oho!" ja "hupsis!" -meininkii, mut kyl jokune silti iha yllättäe onnistuki. Sisko vet välil nii nopsaste palloo ettippäi, et mä en ehtiny ees kameran kaa valmiiks viäl ennenku koko juttu ol ohitte. =D
Vähä yritettii kassei varjosimmis paikois pittää. Ja paljo oliki jottai penkkei ja pöytäryhmii istumapaikkoines lähistöl, mut ei ain. Kukkapenkkiki ajo saman asian.
Ja onha siin miälikuvitust saanu käyttää, ku o keksiny näit erillaissii paikkoi. Jokases 'sitä jottai' omaa.
Siäl se pallo menee!
Ja ylivoimasesteha sisko sit voitti. =D Onneks olkkoo! Pit ottaa laskin kyl kättee, ku ei oma matikkapää ossaa tällassii lukui yhtee laskee - hei! Me oltii LOMAL!
Sikku luavutettii mailat ja pallot takasi, ni paikam pitäjä kyseli, et ollaanks koska käyty siäl viimeks. Mun siskoha ol ollu vähä aikkaa sit, mut mähä en ol siin paikas käyny koskaa. Itte asias, en ees tiänny, et siäl o minigolf-paikkakaa. Ruissalos joskus vuanna käpy ja sitä enne Raumal joskus murkkuikkäsen mummun kans. Ei siis kovi usseste... Vaikkei se kovi kallist oo, eikä kaukankaa, mut ei vaa tuu ajatelleeks. Noh, siält sit pörhällettii taas siskol ja pistettii pöytä koreeks.
Vein mukanan sen paksumpipohjasen piirakan ja siihe sit iso töräys kermavaahtoo pääl ja nam! Kyl se vaa nii hyvää ol. Neilikkamausteen ansiost vähä joulune fiilis tul, muttei sentää liija pahaste kuitenkaa.
Ihanaa pitsaapiirast ja omenatorttuu ol kans sisko tehny, et ei meilt herkut keske loppunu!
Kattottii elokuva Frequency - yhteys kuolemaan. Jos haluut kattoo elokuvan ja yllättyy, etkä haluu tiätää juant, ni älä lue juttuu, mihi nimest o linkki. Se meinaa paljastaa aikalail kaike. Tykkäsin siit yllätyksellisyyrest, mikä täs elokuvas ol. Monee kertaa laitettii juanenkulku uusiks ja luultii, et NYmme tiäretää, mite se jatkuu, muttei sit tiärettykkää. Sehä se ol kiva juttu. Oikkee kattottava elokuva oliki! Kiitos upeest päiväst siskol! Ol oikkee rentouttava yhteine hetki!
Siinähä sit ol illal elokuvaj jälkkee jo aika lähtee kotti, koirat ulkoiluttamaa taas. Upee päivä!
Kommentit