Täsä oon yrittäny koittaa saar jottai sellast aikaa, millo olisisim paremmal tuulel ja kirjotellu sillo, mut ny tuntuu, et hullummaks juttu vaa käy, ni vuaratetaa ny kaik ulos, mikä täsä tökkii.

vesi2.jpg

Ei tair Suames enää kettää olla, ketä ei ol täs Nousiaiste vesiruljanssit jollai tasol tiatone. Huh-heijaa! Tää on nii mystine juttu, enkä ol yhtää varma, et ny oltais viäläkää selvil vesil, vaiks ens viikonki jutut alkaa jo pikkuhiljaa selvit täsä.

Enste kunta etsintäkuulutti kuntalaisii kattomaa ympärilles ja ilmottamaa jos löytyy jottai kirkast juaksevaa vesialuet, isoo sellast, paikast, misä yleensä ei sellast ol. Noh, talvisiha sellast ny ei yleensä ol muutonkaa, tiätty, lumen sulamisvesikää ei yleensä ol kirkast ku se ojii pitki kulkee tai jää pellom pääl makkaamaa. Eli kunnan vet valuu ny jumalattomii määrii jonnekki, muttei tiäret minne. Etsintäpartiot kiärs siäl ja tääl, ja mont kuukaut men. Sit tul yks paikka, mitä lähtivä korjaamaa, ja tiarottiva, et sen alueen vesi om poikki korjauste ajan. Joo, paitti ettei ollu. Ku siäl korjauspaikal vet suihkus kunnom paineel, mut kaik muut paikat sai vähempi vet, osas katkes vedentulo kokonas. Meil vaa hävis paineet, mut kyl vet silti tul. Noh, korjailut jäi silleen. Sit päättivä lisät yhre sulkuventtiilin jokirantaha ja kerrottii, et sulkeva koko Nousiaiste vedentulon ja seuraavaks vet tulee vast, ku homma ov valmis. Varauruttii ottamal vet talttee, et selvitää sulun ajan. Mikä siis ol epämääräse pitune. Joo, lopult sit ei kaikilt vesi loppunukkaa. Meilläki tul iha normaalipaineel vet koko aja, joka kert ku hanaa aukas, hämmästy, et vet tuli. Miätitytti, et tehtiiks missää mittää korjaustoimempiteit lainkka. 

Noh, korjaus tehtii ja siin samas alko kunnas tulemaa just samoihi aikoihi terveil aikuisil ihmisil pahoi vatsavaivoi. Ku joku kysys et mahtaaks täl vesionkelmal ja vattatauril ol jottai yhteyt, ni täl vaa naureskelttii suurimpiirteis täyten mahrottomuuten. Vesinäytteist sit kummiski löyty jottai kolibakteerii ja epäilivä, et korjaustöire yhteyres olisis runkoverkkoho päässy vähä jokivet. Sit virusnäytteet myähästy labrast ja tulokset tulee vast (tiäs koska), ku saavat ne tehtyy. Terveyskeskus otti käyttöhö vattatautipuhelimen, ja näytteitte keräämise, et saarais selvil, mitä pöpöi nyt jyllää. Ja eiks sit vähä ajam pääst selvii, et yks vuatokohta ku löyty, siit samast kohtaa löyty myäs rikkonaine viämäriputki. Eli siäl ON paskavet hanavedes! Yäk!

Sit alko veden klooraus, ylläpitotasol. Seki ojjo nii voimakas, et koko kämppä haisee kloorilt. Vaiks tääl ite pyrkii välttämää hanavet, ku tosiaa saatii kaks tonkkaa vanhemmilt Raisiost käyttövet. Atoopikkon klooriallergikkon tää ei tosiaankaa ol mittää hauskaa hommaa! Kloorillist vet saa käyttää ku vet keittää 5 minuuttii, mut keittämine tua ilmaha enempi kloorin hajuu. Ei olla sitä käytetty nykku lähinnä käsitiskeihi. Pyykkii saa pest, mut kyl se kloori vaa niihinki sit tarttuu. Ite yritän ny pärjät mahrollisimma pitkään samoil vaatteil, ettei tarvis iha kaikkii vaatteit kiärrättää klooris. Joo, tervetuloo vaa tänne hienhajuhu! 

vesi.jpg

Oon naamanki pessy tuontivedel enkä klooratul, mut silti mun silmäluamet on turvoksis, silmis "hiakkaa", ja iho punottaa, hilseilee, kirvelee ja kutiaa. Rasvaa kuluu, mut johonki se menee, ku koht taas tarttee lisät uurestas. :( Ja ihoha tiätty kihveltää yltympäriis, ettei vaa naamast. 

Ens viikol tiaros tehoklooraus, tai shokkiklooraus, mite sitä kans kutsutaa. Alueittas lähtevä käymää Nousiaissii läpitte ja sit on kukiv vuarollas 3 vuarokaut ilmav vet. Tai siis huuhtelun takii vet täytyy kyl valuttaa. Ensiks o kloorin vaikutus aika, usseemppii tuntei ja sit pääl sen poishuuhtelu. Eli tulos on, et koht meil oikeest on ilma ku uimahallis konsanas, jollei enemmänki, ku piänis tilois ollaa. En tykkää, en ollenkaa! Sit ei saa käyttää hanavet pesuihi, pyykkeihi, tiskeihi, ei mihinkää muuhu ku vessampöntön huuhtelemissee. "Kivaa!"

Rahaa ja aikaaha täsä ojjo palanu, ku vet o enste varastoitu katkosten takii, sit vesie keittämissii, kantovesie hankkimisii (juama- ja ruakakäyttöhö), ja lisää menee ku vesii valutetaa ja jos pesuil haluaa käyr, ni om mentävä kunnan alueen ulkopualel, sama pyykkie kans. Kertakäyttöastiat vissii kans kantsis ottaa käyttöhö, ettei käytetyt astiat ala haisemaha tiskipöyräl. Ja mitä kaikkee täs viäl etteen tuleekaa. Ei pahemmi ol pystyny kunnol töihinkää keskittymää, ku kyl vesi o sevverti tärkkiä asia, et aika paljo pyärii miäles.

4.2.2018 klo 11:00 Lisään hyvän artikkelin, mist löytyy asiast vähä asiantuntevammalt taholt kans juttuu. Matti Muukkonen (Pyhärannan kunnanjohtaja).