On nää viikolloput lapsellapsen kans kyl jottai ihanaa! Ja nykku o alkanu oikeeste puhumalki ilmasemaa ittees ja miettii  maailmam menoo, ni ollaa ihan silmät ympyräisin kummasteltu tätä taaperon ajatustekulkuu. Voi että! <3 Kyl nää pikkuset vaa saa elämähä sellasii vivahtei, mikkä jäisivä kokonas huamaamat, jollei JUST tätä kontaktipintaa olisis.

n1.jpg

Ja legoi ei voita mikkää, erelleskää! Ne toimii rakennusvälinein, niit voi turvalliseste hajottaa, ne toimii laskunappuloin, rahana tai vaiks ruaka-aineksina. =D Mikä muu juttu voi olla yhtä monipualine?

n2.jpg

Ruaho alkaa ollaj jo pitkää, mutku vähäv välii tulee vet kastelemaa, ni ei oikkee ruaholleikkuri tykkää. Koht pittää ottaa viikate käyttöhö. ;) Päärynäpuuhunki ojjo ilmestyny lehtie alut. Lupiini saa siin juurel olla, ku se sitoo typpee maaha juuristos avulla, mikä on puulle vaa hyvä asia.

n3.jpg

Tämäv viikollopun kummasteluasia oli sana "koti". Nipan perhehä täsä vähä aikaa sit otti ja muutti isompaa asuntoho, ja siit tul käyttöhö "vanha koti" ja "uusi koti". Muuttiva nii, et poika ol meil, ni oltii vähä kaik korostetuste puhuttu, et vaiks hain pojan vanhast korist, ni sit mennäänki uuttee kottii, ku tulee taas aika mennä kottii. Noh, nyt sit pelkää vähä, et joutuu kuitenki jostai syyst sinne heijä vanhaan kottii, ku tykkää uurest enemmä. Hassu!

Täsä yläkuvas kummastelee siis lintuu, joka on tehny pesän meijä takaterassin katoksen sisäl ja sanoin, et se on linnun koti sen aikaa, et se saa poikaset maailmal. Mites se "koti" voi olla mummu-vaarilas ja viäl noi hassus paikas? Sit poika men jo iha sekasi, ku yritin selittää, et mummu-vaarila on mummun ja vaarin koti, ja Nipan koti on Turus äitin, isin ja pikkuveikan kans. Jätettii se asia sil kerttaa siihe. Mut kyl melkkest kuuli mite toise aivois raksutti. <3

n4.jpg

Vaariha meil pääosi hoitaa kokkailut ja poika ny otti astiat esil itte, ni rakensin hellan paffilaatikost. Se oliki käytös usseste täsä viikollopu aikan. Välil ol kattilas perunoit, välil lihapullii, välil keittoo, mis ol kaikkii yhtaikaa. =D Kovaste sekoteltii ja sit kaapattii lastal lautasel, syättii ja laitettii se "syäty" takasi kattilaha, ku ei halunnu niitte menevä laatikos hukkaha. Heh! Kuulu sihinää, porinaa (suust) ja kolinaa (kattilast). Heh! Islaki kävi välil kattomas, et olisko siäl jottai herkkuu hänellekki.

n5.jpg

Unet maistuva hyvält aika ajoin. Se hetki enne unie tuloo on kans melkost miättimist moneste. Viäläki se "koti" kummastutti ja poika miätti, et: "Ei vanhaan kotiin. Uusi koti, kiva ovi, monta ovea!" - ja vastaavaa. On laskenu tosiaa ovet, ikkunat, lattiakaivot ja kaikki. =D Enne ol vessa ja kylppäri samas, ny eriksee ja sit yks makkari lisää, ni onha siin ovia kerrakses enempi ku vanhas. Heh! Pojal, joka laskee: yks, kaks, kolme, neljä, viis, kuus, seitsemä, neljäkymmentä...

n6.jpg

Leivottii Nipan kans mansikkatorttui lavvantain iltapalaks. Men "muutama" mansikka tuareena poskehe, ku oltii niit putsaamas, mut maistu se valmis tuatoski sit. 

n7.jpg

Ei helpomppii tuatoksii paljo enää voisisis ollakkaa. Ja hävisivä kyl kans noppiaste. Meinasin tomusokerii pääl, mut en ehtiny. =P

n8.jpg

Näit uussii muroi ov vaiks kui ja paljo nykysi. Mummu ojjo iha sekasi näitte kaikkie kans. Osa melko mauttomii, osa taas tosi vahvoiki. Toiset tuntuva menevä "keksein" paremmi ku mairon kans, mut nää ruistähret, maustettu mustaherukkajauhol, menee iham perinteiseste kivaste. Viäl o hippase tekemist ton lusikan kans, ku o tota maitoo, mut koko aja seki sujuu paremmi ja paremmi.

n9.jpg

Kelit vaihtelee kovaste päiväst toisee. Välil o teepaitakeli, välil sit täytyy lisät kerroksii. Sormikkait ei tullu ny meil mukkaa, ni onneks hupparis ol taskut. Nipa laski tiävviarustal kukkimaha alkaneet voikukat. Ja kute taustalt näkkee, lehret ova puis jo melkose isoi. Mää niin tykkään täst kevätajast, ku kaik o puhrast ja raikast ja elämä taas talvej jälkkee voittaa!

Ku lährin ajamaa Nipan kans hänt kotti, varmisti viäl, etten viä hänt sinne vanhaan kottii, ku haluaa uutehe. Sanoin, et ei Nipal ol ku yks koti ja se on siäl uures paikas, äirin, isin ja pikkuveikan kans, ettei tartte pelät joutuvas eri paikkaha. Piän miättimistauko ja sit: "Niilon koti, uusi koti!". Saa sit nährä, et meniks asia jo peril, vai miätitääks tätä viäl uurestas myähemmi.