Isännä houkuttelemana lährin ruutu.fiist kattomaa tätä viimesint Australian Masterchef-kisaa. Naurattaa vaa, ku me kattotaa iha eri asioit ohjelmas. Isäntä keskittyy lihoihi ja mialuuste grillauksii tai friteerauksihi, ku mä taas jämährän kaikkiin herkkuihi tai ns. lohturuakihi. Ja jo kattomisest tulee NÄLKÄ! Siis sellane herkkunälkä.
Tosa sit ruurul menee ohjelma ja mää "möyrin" netis reseptei hakemas ja tulostelen niit sit siit samal. Pari jaksoo ja reseptei tulee koko aja lissää. Ei nää iha samallaissii ol, mitä ohjelmas, mut sellasii, mist saisis piänel muakkaamal sellasii, mist tykkäisisin. Tuhatlehtissii, marenkikakkuu (ei pavlovaa), juustomakaronii, leipävanukast... Aijai!
Vähänkö kaik sit sellassii, mitä ei oikkee voi tehrä piänt määrää, eli pitäsis olla syäjii, ku näät viäl kuuluu syär hetimite valmistumisej jälkkee, eikä voi pakastaa. Nii! Siihe mä niit jottai kekkereit kaipaisisi, et olisis muitaki maistajii. Ja sel lisäks, tiätty, tarvittais se JOKU, joka tekis näät kaik kans. Heh! Kyl mä voisisin leipoo jottai vähä ain sillontällö, mut ku en tykkää tual köökis rustailust, vaiks leipomine onki kivempaa ku kokkailu, ni isomp määrä aiheuttais jo ihan kamalan stressin. Nii, ja tarttis kyl jonku pikkase lottovoitonki, et sais hommattuu kaik aineet, heh.
Nyt ku oon alkanu kattomaa, pittää kattoo kausi loppuhu, mut ei tää mittää "terveellist" ol. Mä oon päässy meijä uure ruokarytmin ansiost poijes kaikellaisist miälihaluist, MUT nää "elävät kuvat" kaikest herkust saa kyl nii vesii kiälel, ettei mittää määrää.
Kommentit