Saatii siskon Ekku-poika meil pariks päivää, ku heil ol erinäissii menoi ja toimintoi.
Kissatki tuliva moikkaamaa ja antamaa "nenupäivää", ku tajusiva, et se ol Ekku, ku ovest sisäl tupsahti. <3 Sit oltii "ku ei oltaiskaa". Vähä aikaa.
Ekku kans solahtaa joukkoho kivaste - ja mite pikkaselt saa Kissin näyttämää, ku ova viäretyste!
Kadi siirty suasiost kissoje ja Ekkun riakuilt turvaha alakertaha. Sänkym pääl on kiva peuhat.
Lunt o satanu melkkest koko aja, mitä ny eilä ol aurinkoist, ny sataa taas. En paljoo ol siis kameraa ulkon kannellu.
Kamut lährös.
Ekku oottaa, et Kissi saa hätäs hoirettuu. "Mikä kestää?!"
Varovaste saa men, ku erelles tual lume al oj jäät ja polku muhkuraine. Mut nyjjo vähä helpomp ku sillo, ku lunt ol vähempi.
Kööri koos. Kissi vähä näytti hapant naamaa, ku Ekku käytii kotti hakemas, ihanku olisis kummastellu sitä, et annoin Ekkun poijes. Hassu!
Kommentit