Tänä kesän ei siis paljoo ol tullu touhuttuu pihal, ei ees pahemmi oleiltuu, ku tuntuu et ain ojjoko sateist ja ukkost ilmas tai sit ihal liijan kuumaa. Ja jos joskus sattuu iltasel olemaa varjos ees suhtkoht kohtuullist, ni sit o tianoo täyn erillaisii purevii ja pistävii ötököit. Yäks.
Hippasen ku helteet hellitti, ni mä aattelin pelastaa kultapiiskun keskel jääneet kuulliljat. Vähä yritil löyttää varjosamppaa paikkaa meijä tontilt, vaik se vaikkiaa onki. Tää paikka ny kuumimmam paahteen aikan o sentäs talon suamas varjos.
Jössemandeerakka, mite ol kovaa maat, vaiks täsäkohtaa o ollu kukkapenkki aikasemminki, eli siis möyrittyy ja multaa/kompostii lisäilty. Hampaat irves sai hyppii lappiom pääl, et se uppos sevverti maaha, et sain kuappaa aikaseks. Huh-huh! Noh, tuliha se tehtyy. Sit säkilline puutarhamultaa koloho hyvän kastelun kera.
Siv vast ihav viime tinkas kävin napsimas ne kuulliljat pois, etteivät muutos ehri kuivuu. Ja lopuks siv viäl märjäm mullam pääl tota vanhaa savensekast maat, ettei iha ol aurinko porottamas mustaam multtaha suaraa. Notkallesha ne kuulliljat täsä muutos menivä.
Kävin seuraamas näitte muutettuje kuntoo usseste, myäs koirie kans, ku oltii iltalenkil lährös.
Joku alustaha näil kalusteil tarttis kans saara, ku ruaho myllääntyy näi iha lakoho, eikä ne sit enää tahro ees ruaholleikkurin leikkurihi osuakkaa. Saatika et nää kalusteet täytyy ain siirtää leikkaukse ajaks syrjähä. Mut saa olla nyv viäl näi.
Mettäm pualelt pilkottaa punaset kivaste.
Kotti lenkilt tulles täyty koirie käyr taas puskat tarkastamas.
Siirsin kummityttömme tekemän lintuje kahluualtaanki poijes kukkie keskelt koira-aitauksest, ku se ol siäl jo melkose hupsluirus - muurahaiset oliva vallanneet sen alustan ja kuljettanu siihe multtaa nii, et meinas koko juttu mennä piiloho.
Ja tosiaa. Täsä hyvä esimerkki, mite rumast kasvirrääppeest voi kesäaikan syntyy jottai kokonas uut ja komeet. Yläkuva o otettu 17.6. ku laitin korin ulos ja alempi kuva o otettu tänäpe. Vähä liija paahteises paikas, ku ov vaaleet lehtee kasvattamas, mukku ei oikkee ol paremppaakaa paikkaa, enempi paahteisempaa vaa, ni tää saa kelvat.
Viäl olis pelastettavii kuulliljoi olemas. Kuivaa, kuivaa, kuumaa, kuumaa, eikä "joku" oikkee tykkää. Mist kummast mä näil keksisisi jonku suajasamma ja varjosamma paikan?
Pensasmustikka o ny meil ollu usseemma vuare, mut tänä kesän siin o ekaa kerttaa marjoi. Tosin näät ova piänem piänii ja kuivii ruppanoit, ku o ollu iha liija kuivaa, mut marjoi kummiski. Satoo näist ei ny kyl saara.
Salaatinki o kuivuus viäny, mut porkkanoist voi viäl hyväl tuuril jottai saarakki. Mun oma lisäkastelujärjestelmä käytös jo, eli muavipullo ylöalasi mullas. Pittää jonkuv verti juuristoaluet kosteen enempi ku pelkästää kastelukannuje kans kastelu.
Rohtopähkämöl käy vilkkaaste erilaissii pörriäissii; kaali- ja lanttuperhossii, kukkakärpässii, leppäkerttui ja muit kuariaissii.
Unohtamat näit pörriäissii; kimalaissii ja amppareit.
Kehäkukat alkava avautumaha. Joku örkki o melkkest niitte kaik lehret jo syäny, mut kukat ova kauniit. Ihailtavan sitkeit ova, et kuivuureski jaksava kasvaa. Krassit alkava ol nii nuutuneit, et niist ei tair ol orotettavis kukkii tänä kesän lainkaa.
Suopayrtti kasvaa sikinsoki sekasi meijä ruusuje kans.
Näät ovassit tosi hankalii ottaa kuvii, ku kamera ei tykkää lainkaa tarkentuu näihi valkosii osihi. Ain tahtoo mennä joko liija ettee tai taa. Mut siin ne ny kummiski köllii.
Tänäpe tul naapurin kisu mun kasvimaakitkemiskamuks. Mutis ja kuris jo tullessas pitkält ja sit kaatuu muksahti jalkoihi pukkaamaa ja kiähnäämää. Hassu. Ain näitte ulkon liikkuvie pualest sitä niim pelkää, ku vilkkaan tiäv varrel ollaa ja meillekki tulles ja täält kotti mennes sen tiän joutuu pakostaki ylittämää. Ihanaha tua, mut...
Kommentit