Meinasi, et jään oikeest järjestelemää aatoksii rauhas, mut ehkä se vaa o paremp saar asiat ulos ja järjestel sit lissää tarvittaes myähemmi. Tiär mitä sekametelisoppaa täst ny syntyy, mut syntyy mitä syntyy, täs se tulee.

1321869812_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Loppuviikost vanhukset käväsivä piipahtamas ja toiva isännäl kans lahjan. Uut jännitettävää! Opeteltavaa ol, ku ei näit arpoi pahemmi tul ostettuu, ni ei isäntä tiänny, et mite niit kuuluu oikkee pelatakkaa. Mut jee: neljäkymppii tul! KIITOS! <3

1321869836_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Susu yritti iha sillee huamaamat pääst vähä 'hoitamaa' mun kukkasii. Lipastompääl oleva rönsylilja o NII makosaa. "Miten nii? Täsä muutev vaa maisemii kattelen!" - Tai omaa kuvaas pimiäst akkunaklasist... =P

Nälkä siin vissii alkaa kissal tulemaanki, ku joutuu seuraamaa niit seinie väleis kulkevii hiirie äänii, mitä ny tuntuu kuuluvav vähä ympäri taloo. Kissat ain tarkkan o tuijottelemas seinii tai kattoi, ku selvää narskuntaa kuuluu. Ekoi kertoi ku paukuttaa seinää, näät lopettava, mukku oppiva äkkii, ettei sil paukuttelul ol heihi mittää käytännö vaikutust, ni koht ei välit näistäkää mittää enää. Mut uskaltakoot tul sisäl - kissoi ja rottakoirii o torppa täyn...

Ja ruuvast ku muute tul puhe, ni isäntä tek taas nii ihanaa ruakkaa, et mä oikkee hämmästysi. Siit lissää tääl. Mähä ku en yleensä jauhelihapiffeist ja näist 'maustemössöist' tykkää (jollei saa raakan syär, ja nykysi ku ei uskal...), ni tää ol oikkee mukava yllätys: pehmeet, makusaa ja mehevää. Söin usseemmanki, mitä en käytännös koskaa tee. Nam!

1321869853_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja pimeyrest hualimat o osa lehtikaktuksist lähteny kukkimaa. Toine joulukaktus...

1321869871_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

... ja tää kevätkaktus. Joulune sentää o suurimpiirtei omal ajallas, vaiks onki aikoje saatos värii punasest toho pinkimpähä suuntaha vaihtanu. Tän emokasvi o yhä punane, mut se ei ol ny kukkimas (kukki kesäl, ni ei jaks ny enää).

Turkulaiset nuaret piipahtiva käymäs, mut pikaseste vaa. Vähä nappasiva autoho tavaraa ja toiva likapyykkii tullessas. Eivä ol omaa pesukonet viäl paikoilles saanu. Oliva just syäny, ni ei meil sit tullu syättyykää. Kivaha se ol nährä!

1321869903_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sunnuntain sit ol velje hallil talkoot ja ku ei olla missää pitkää aikaa sillee käyty, et oltais voitu koirii ottaa mukkaa, ni ny pääs Kadi sit reissuhu. Pikkupakkane ol koko päivän ja laiti sit Kadil villapairan ja manttelim pääl, etku sisäkoira o, ni ei tulis kylmä. Varasuunnitelman ol sit laittaa koira autoho, jos näyttää silt, et vilu iskee.

Käytii enste tervehtämäs kaik paikalolijat, kiärrettii halli ja sen ympäristöö ja sit laiti Kadin autoho kii ja annon makupalan närsittäväks. Sillee, ettei ollu vaaraa pääst tiäl, eikä mahrolliste viäl pihal tulevie talkoolaiste autoje ettee.

1321869920_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Hulinataha siäl hallil sit ol. Kivaste väkkee ja kaikil ol jottai tekemist. Lapsillaki.

1321869937_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ku kaik talkoolaiset ol tullu ja tutustuttu ja tervehritty, ni siirsin Kadin sellasee paikkaha, mist mä näin Kadin paremmi ja mist Kadi näk meijä touhui siäl hallil.

Enste tein töit tosa ovev viäres ja Kadi ol tän auton toisel pualel, mukku mä siirtysi vähä kauvemmas, ni siirsin Kadin toisel pualel. Iha rennoste loikoille Kadi siin ol, eikä välittäny, vaiks tiäl men koiraulkoiluttajii, muit ulkoilijoit ja autoi. Ei ol oma piha, ni ei vartioinukkaa mittää.

Vähäv välii toist siin seurailin, ettei kyllästy tai mittää. Renton näytti oleva.

1321869956_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Usseste kävin moikkaamas, ja käyttii jalottelemas ympäristös.

1321869973_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pitempiki lenkki yritysaluet ympäri. Kaunis pikkupakkane koko päivän.

1321869987_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sokerrrrrihuurrrrrettui... maitohorsmii? Kauniit kummiski.

1321870005_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kaffetauol annon enste kaikkie muitte löytää omam paikkas parakist ja siinkohtaa siis lenkil käyttii. Kadiki siäl iha rennoste menos mukan, vaiks yrittiki välil lötkäyttää ittes seljälles kaikkie jalkoje ettee lattial.

1321870019_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja kaffen kans ol purtavaa jos minkäkilaist. Kiitos!

1321870034_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mul tul parakis kuuma ja lährettii sit taas Kadin kaa ympäristöö pyärimähä ees-taas. Nuarimmat pojatki tuliva ulos ja tervehtivä ja rapsuttiva Kadii siin, eikä mittää.

1321870048_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Oliha siin vino pino autoi hallim pihas.

1321870063_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ku kaffetauko ol ohitte, laitin Kadin taas näköalapaikalles kii ja siin tää kattel ja ihmettel poikie touhui, ku nää juaksiva taloo ympäri toisel ja sit toiselpualel ja huhuiliva/kikatteliva siäl, vakoiluleikkii leikkimäs. Kadi ol silti iha rento, ei mitenkää kokenu olevas uhattun tai mittää, eikä haukkunu tai muute 'valitellu' mittää.

1321870078_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ehti hyvi makoilemaanki, karvamattol ol mukavat oltavat, vesikepuv viäres.

Sit meniki täst hetki, ni kaik men piälee. Oltii vast ehritty alottamaa töit taas, ku Kadi haukaht, pojat kiljahtiva ja kuulin ku talon ympäri taas juastii. Veljev vaimo sanoki, et taiskoha ny käyrä jottai, ja mä vaa, et Kadi tais lähtee poikie leikkihi mukkaa haukkumaa, ku siin nurkist vuarotelle kurkisteliva. Mut mentii kattomaa. Ja niihä se Kadi ol veljempoja serku reitehe saanu reijän aikaseks. !!!???

Mähä olin iha äimänkäken moisest, mut poika men sisäl isäs kans ja mä laiti Kadin autoho; en halunnu ottaa enää mittää riskei mihinkää suuntaha. Sit kans ite sisäl ja kerättii ensiaputarpeit kokkoo, et haava tul puhristettuu ja laastarii pääl. Jos ol poika paniikis, ni ol pojan isäki, niinku minäki. :( Eihä siinkohtaa kyl kukkaa tätä selväste ulospäi näyttäny, ku pyrkimys ol saar poika itte pysymää nii rauhallisen ku mahrollist. Tuulipuvun housuski ol palkeenkiäli ja pahotellen kovaste saatettii heijät autol, et lähtivä päivystyksee. "Ollaa yhteyksis!" Hitsit, et ol paha miäli!

Poika sano, et hän olis vaa ohitte kävelly ja Kadi sit ol napannu kii, mut kukkaa ei nähny tapahtumaa ittessäs. Iha muutamaa minuuttii enne olin kattonu, et Kadi makkaa matollas iha ok. Eikä Kadi ollu mun nähre ollu mitenkää vihamiäline kenellekkää paikalolijoist. Jälkkeeppäi kuulin, et Kadi olis murissu täl pojal aikasemmi, mukku ol aikuise seuras, ni ol ainaski antanu iha kiltiste rapsuttaa.

Ei voi, ku pahoillas olla, et moine pääs tapahtumaa, mut siihe ei kyl osannu mitenkää tän enempää varautuu. Mä jätin Kadin ain vaa piäniks hetkiks semmosee paikkaha, mist en nähny, mitä tapahtu siin koira ympäril. Ja myännän, et tilanne ol täysi muv vika, ku en nähny mitä tapahtu, mut tiäretäämpä, ettei jatkos enää kyl pääse tapahtumaa vastaavaa.

Jatkettii talkoit sil porukal, mitä viäl ol jäljel. En halunnu poistaa kaht lisähenkilöö pääluvust poijes, ni oltii itekki siäl sit. Myäntää täytyy, et en kyl paljoo muist mitä kenenki kans kentiäs juteltii tai mittää, ku olin nii sekasi itekki, mut kaipa me jottai aikaseks saatii. Kuviikaa en enää huamannu eristymisist ottaa, ku kamera unohtu taskumpohjal täysi.

Kuultii sit myähemmi, et haava ei sentää ollu tarvinnu tikkei, mut antibioottikuuriha siit ain puremast tulee. Eikä mittää liikkumakialtoi tai vastaavii, et normaaliste vaa ettippäi. Fyysine puali tais mennä helpommi ku sit se henkine hyvivvointi. Ei tosiaankaa tee koirampurema hyvää siinkohtaa, ku muutenki o koirat vähä viarait otuksii. Toivottavaste ei tul koirapelkoo pojal, eikä vanhemmillekkaa, tän takii ny. Harmittaa TOSI paljo!

Niimpaljo olin kiristelly hampait yhtee jo siäl talkois, et illal paukaht kauhee päänsärky ja nukkumaammennes ol yläkroppaki nii jännittyny, ettem meinannu millää itteeni nukkumavalmiiks saar. Ja tuliha sitä kyl itkettyyki, en kellekään toisel tätäkää kokemust sois!

1321870100_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Koton ol muut karvakerät oottamas ulospääsyy kuplat ottas ja lährinki sit kaikkie kans tekemää sen normilenkin. Kadi o ollu mun nähre iha normaali, ei mittää kummallist enne, eikä jälkkee puremise. Vaikuttaa iha terveeltki, ettei pitäs ol kipujakaa missää, eikä ol ollu mitenkää ärtysäkää. Loikoiluu taas siäl ja tääl, yhrel ja toisel.

Omas pääs vaa kiärs kaikellaist. Kiärtää viäläki. Ei täst iha helposte ohitte pääst. Aivot käy ylikiarroksil ja kiärtävä kehää. Täytyy tiätty arkee jatkaa ja rutiinit hoitaa niinku ennenki. Mut tiätyltappaa varovaisempan Kadin kaa - vastaavaa EI saa tapahtuu enää koskaa! Aikaa ei saa taappäi, viäläkää, vaiks kui tahtois.

1321870113_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Aamul ku orottelin särkytapletiv vaikutust (päänsärkyhy), ni sain valmiiks seuraavat joustosukat. Ei saa jäär tulehe makkaamaa.