Nii oliki varsi ihana viikolloppu, ku hurjam piiiiiiitkäst aikaa saatii ottaa pojat viikollopuks mummu-vaarilaha! <3 Joulukuust alkanu sairasteluaika ei viäl ihan kokonas loppunu kyl. Isännän toipumisaika om menos viäl, kunnes saaraa kaik kontrollit, tt-kuvaukset, tk-lääkärin ajolupatarkastus ja muut käytyy läpitte. Ehkä kaik kunnos maaliskuuhum mennes. Mut joo, muuto alkaa arki mennäj jo vanhaan tuttuun tapaha.

a2.jpg

Leikit (varsinki uus bingo-setti ol hyvi suasittu täl kerttaa), ulkoilut lumitöines (ei iha lumilinnakeli kyl ollu, ku sulaa ol pinnal vaa sentti ja jäist al), ruakailut, unet ja sensellaset. Halit, pusuttelut, hassuttelut. Unohtamat vähä leipomispuuhiikaa. Kyl näitte poikie kans jo paljo asioit tekkee, ku ymmärtävä juttui ja ova näppärii monellaises. <3

a1.jpg

Sori kamala kuva kamalast jalast. Mut muj jalas tuntu jo perjantai-illal, niinku olisis ollu sukan sisäl joku roska (vaiks joku pala noist Pyryn rottalaistelemist laatikkoroskist), mut ei siäl silti mittää ollu. Vähä sit klonkkasin lavvantain ja sunnuntain, ku sattu jalkapohja joka askeleel, mut pääsin viäl kuitenki liikkumaa ok. Ny tänä aamul sit siin ol jo mustelma, ja ihon al tuntuu iha selvä patti. Sattuu iha järkyste. Meinannu millää pääst rappui ales, ku täähä ottaa ny lattiaha kii joka askelmal - niinku joku kivenkappala olis jalan alla, mist ei pääse eroho.

Ajavvarauksem puhelin tuuttaili varattuu, ku yritin jokusen kerra sitä kaut, jos olisisin takaisinsoiton saanu. Meninki sit omaolon kaut tekemää kyselyy, ja sain ajan ny keskviikoks ja ohjeen, et jos menee elo vaikkiammaks, enne vastaanottoo, ni siv vaa om mentävä päivystyksehe. Täytyy ny toivoo, ettei men pahemmaks, vaiks ny onki järjestäs menny huanomppaa suuntaha viime perjantaist alkae. Jalkapöytäki jo vähä "nipistelee" rasituksest, ku yritän astuu jos mitenki, ettei osuis toi "kivi" lattiaha. Tuntuu kipu siis vaikkei jalka olisis lattias lainkaa. 

Kantapäätkää ei ny tykkää näist uusist kulkuasennoist yhtää. Jomottaa toi vanha vaiva samas suhtees, kun jalampohjan kipu kasvaa. Empä voi sannoo tykkääväni täst yhtää!