Hohhoo, eihä täsä tahro enää millää ol aikaa plokii päivitel. Kuvii kertyy kyl. Saas nährä mitä tästäki nyssit syntyy, en tiär ittekkää. ;)
Tul käytty herkuttelemas veljen synttäreil. Kas, ku tuntuu, et tästäki ojjo pitkä aika. Nii se vaa aika kuluu.
Nellaki sai sit herkkuu ja ehrin napat kuvaa. Sellane ikiliikkuja tää neiti, ettei mikkää kamera tahro peräs pyssyy. ;)
Suus sulavam makoisaa! Nam!
Viimiset kuvat jäälyhryist. Näis ol jo isoi aukkoi sivuil täsäkohtaa, ku ol ollu sulakelei. viäl sentäs jottai seinämää, mut seuraavan päivän ei enää ollu ku kynttilät jäljel. Saa nährä ehtiiks tänä talven enää lissää tekemäänkää. Ämpärit ova valmiures kuistil kuitenski.
Sukkii tullu muutamii tehtyy taas uurel kuviol Tää o yllättävän helppoo, broken seeds -mallil saa vaiks mitä aikaseks. Ohje löytyy esimerkiks täält.
Kärsivällisyystreenii välil koirie kans. Kissat kävivä kans haistelemas tikkui, et josko heillekki olisis jottai, mut eihä näät sentää heil kelppaa. Häiriössäki koirat malttoiva orottaa. Hyvihä nämä jaksava tosiaa, virkkailin tosa joku kymmene minuuttii, noin. Kadi jossaikohti alko pitämää hampaillas sellast turhautumis-kalitust, mikä ain naurattaa. On nii malttamaton, mut jaksaa silti. <3
Oon viimisev viiko ollu yksin tassuttajie kans koton, ku isäntä ol tyäreissullas Briteis. Mä ku en ol mikkää kokkaaja, ja viäl vähemmä vaa ittelleni, ni yritin löytää ain jottai vähä erillaist syätäväks. Ja pyrin välttää kaupas käyntii, mikä onnistuki hyvi. Tein viilii, mist tuliki hyvää.
Pitäs muistaa tehrä usseemminki.
Aivan ihanan sulosen korttiyllätyksenki sain ystävält. Sai oikkee hymyn huulil. <3 Ystävänpäiväki ol ja men, eile. Mitä ny feissaris tul jonkullaine tervehrys laitettuu, ni ei ol muute pahemmi noteerattu. Enkä yhren yhtäkää korttii laittanu menemää, vaiks miäli vähä tek.
Kävästiihä täsä jokune aika sit kynttiläkutsuilki täsä naapuris.
Jos vaiks mitä ihanuut, uussii ja vanhoi. Tykkäsin kovastekki, oispa vaa pätäkkää pistää pöytään, ni... Juu, no tarvittaisha näil tilaaki, jottei sempuale. Ehkä hyväki, ku asuu piänes torpas, ni ei sitä ylimmääräst tilaa ol.
Tarjoilupöytä ol notkollas kaikkee ihanaa, hurjam makosaa.
Suasikiks tul täl kerttaa punajuuripiirakka! Mehevä, suussulava herkku. Eipä ol koskaa enne tullu missää maistettuukaa.
Konttisukat lähtötekijöissäs. Saimpa sit lopultas onnistuttuu lährös.
Eka sukka päättämist vail valmiin. Kyl siit jonninäköne sukka tul, vaiks kantapääs olis viäl vähä töit.
Ja sit muutama ilta myähämmi valmistu ekal pari. Näis sitä men ilta jos toinenki.
Mut ilman töppei ei täst selvitty. Huamaaks joku täst kuvast, mikä ei oikkee menny?
Noh, jostai syyst, mitä en itekkää ymmärrä, toises sukkavarres o kahreksa neliöö, ku toises ov vaa kuus. Mä en saa selvil misäkohtaa oon tehny jottai eri taval. Molemmat siis mahtuva jalkaha, mut toisev varsi o selväste kireemp ku toine. Ei se käyttöö nii haittaa, ku lämmittää kummakki, mut ihmetyttää kummastuttaa pientä (suurtaki) kutojaa.
Ja se ystävämpäiväki tosiaa men pääosi tyäntouhus, mut otin lehtitaikinalevyn sulamaa, et sain sit illemmal tehrä isännäl kottituloherkkuu. Aikataulut vähä myrskyilyn ja muitte syitte takii viivästyivä ja ol tosi myähään yäl vast koton.
Keikauskakku vähä jäähtymäs enne kumoomist.
Vähänkö ol epämääräse näköne, ku kakku kaarettii.
Meinasin, et laitan tomusokerii kaunistukseks pääl, mut eihä se näkyny, ku pinta ol märkä, eli eiku vaniljakastiket mukkaa ja suuhu. Kyl se iha syätävää ol. :) Ja kiva, ku isäntäki on taas koton! <3
Kommentit