Saret, eli märkkää. Erelles sähkö katkeilee, et jossai ukkostelee, oletettavaste. Sevverti silti lämmint, et oon akkunoi ja ovii raollas pitäny, et ilma sisälläki vaihtuu. Takkaa ei ol tarvinnu poltella.
Synttäreist ojjo aikaa, mut lahjaks saatu leikkokukkakimppu o erelles varsin kaunist kattottavaa! =D Piristää joka päivä köökim pöyräl tää upeus!
Ystävän innostaman otin taas kiinast tuarut teepallerot esil ja tein ittellen pari kippost teet. Tätä kukan aukeemist o sit vallan jännä seurat, joka kerta! Ja sit tuloksen viäl juatavaa, ni ei voi valittaa!
Tänäpe aamusti ol nii hämärää, et innostusin ny käyttämää näit lahjaks saarui tuaksukynttilöit. Saa vähä tunnelmaa torppaha. Ja sai sellase hianose tuaksunki ympäril samal. Hämäryyres o se oma viähätykses kyl.
Ystävä piipaht nuarimma poikas kans kyläkäynnil, aikas noppial sellasel, mut ol kiva, ku käväsivä.
Koirakki nauttiva, ku saiva rapsutuksii ja huamioo ihav valla hurjaste.
Ja aivan IHANAN venäjäntuliaisen toivat tullessas. Kissakeittiöpyyhe. Sil löyty het paikka keittiöst - ja isännäl kialto käyttää sitä. Heh! Mä en ymmärrä, miten joku saa jo yhrel käyttökerral liinat nii likasiks, ettei ne eres pesus puhristu, vaiks mun käsityksem mukkaa pyyhe o kuivaamist, ei lian poispyyhkimist, varte... Noh, hän saa sit käyttää niit omias, mitä o tähänki saakka käyttäny. Jeps! Tää on nii mainio, ettei mittää määrää! Tykkään!
Kommentit