Jo alkuvuarest ollaa katteltu kissampentuu, ja kaikemmoissii hakemuksii ja ilmotuksii tehty sinne ja tänne. Soiteltu ja viästitelty ihmiste kans, mut ain oltu myähäs, tai sit meil on tarjottu aikuist kissaa korivvaihtajaks, mikä ei oikkee istu meijä nykysee menoho ja meininkihi. Ei haluu aiheuttaa tulokkaallekkaa turhaa tressii (piipahtelevat lastellapset, asiakkaat, Isla, Susu...). 

No, sit käviki nii, et eilä illal iham muis merkeis huamasin ilmotuksen pennust, joka ol just päivällee 14 viikkone, peruutuksev vuaks olevav viäl vapaana ja ehrin ENSIN! Huh-huijaa!

a1.jpg

Tätä piänt Nipsu-poikaa lährettii siis tänäpe hakemaa!

a2.jpg

Pari kerttaa ajettii harhaan, mut...

a3.jpg

... löyrettii peril lopultas. Emokisu on just steriloitu ja toipumas ja tää reipas pikkuinen anto mul nenuhu pusun ja sit aikas äkästee jo lährettii kotimatkal. Muutamii miukui kuljetuskopist kuulu matkal, tutuste sillee hirastelles ja risteyksis pysährelles, mut pitkii pätkii ol hiljastaki.

a4.jpg

Koton este Susu moikkas ristikol läpitte, ja väisty syrjemmäl, sit Isla kans, ja sai Nipsun sihisemää boksis. Kannoin lootan toimistoho ja avasin luukun, ni ei kauvaa menny, ku utelias läht kattelemaa paikkoi. "Mihi me ollaa tultu?" 

b1.jpg

Saa ny vähä aikkaa olla toimistos iha omas rauhassas (mitä ny me ihmiset tiätty "kiusataa" läsnäolol vähäv välii), ja tutustuu sen ihmeisii. Niitäki jonkiv verra riittää kummiski.

b2.jpg

Vesikeppu löyty, vesi maistu, ruakakuppi tyhjeni vauhril, kissavvessa löyty...

b3.jpg

Leikkimine on kivaa...

b4.jpg

... ja välil orotetaa huamioo. Rapsutuksii, silityksii. Pukkailee, kirputtaa, hyrrää. <3

b5.jpg

Ja sit vatta täynnä on hyvä ottaa unet. Tervetuloo kotti, Nipsu-piäni!