En saanu kuvii pitkää aikaa larattuu, mut nykku sain, ni teempä sit pari postaust samal päiväl. Eli erellisessähä o niit käsitöit, mitä o tullu muutamav viiko aikan tehtyy. Täsä nyssit kaikkee muut.
Sarepäivii ollu, yllinkyllin, Kissi löys lämpimän paikan filtim päält yhre lenkim päätteeks. Saa tassut kuivattuu. Heh!
Vaiks kylhä ne tassut kuivuva vähä ilmavamminki. =)
Märjäst kelist hualimat, ei olla ulkoiluist luavuttu, vaikkei ny pahemmi sellast ylimääräst ulkoiluaikaa ollakkaa otettu.
Tekemist sitä keksitää sisälläki. Kissatki.
Mustiksel ol omaa hauskaa, ja nii vauhti pääl, ettei kuvaamisest oikkee tullu mittää. =)
Torstain vapaapäivän kunniaks sit tehtii ja vaihrettii olkkaris huanekalujem paikkoi. Ulkon sato, ni iha hyvi men sisäpäivä tälläki menol.
Kissatki saiva oman paikkas, ja löysiväkki sen alt aikayksikön. Iha ite.
Ja mä sain nyssit sen lankakaapin, mitä oon tarvinnu jo pitkään.
Koreist en luavu siltikää. Näillekki o iha hyvästi omaa käyttöö. Käsitöitte tiimoilt.
Sateet o auttanu kovaste kasvie kasvamist, ja kukintoje alkamissiiki. Vahinko vaa, et tuntuu rikkaruahoil oleva suuremp vauhti ku muil kasveil. Pitäs ottaa aikaa oikkee kunnol pihatöil. Märkää ruahoo ei oikkee voi ajaa ruaholleikkurillakaa, ku se ei leikkaa, tukehtuu vaa. Koht jourutaa taas viikatoimaa...
Lipputankopenkis o kurjempolvet, jottai harjaneilikoit ja muit lähteny kasvamaha. Tul multtaaki kummaste enemp näkyvihi, ku napsasin ne penkkihi osuneet voikukat poijes, ne tuntuva tunkevan iha joka paikkaha.
Esikot ja kevätvuahejjuuret kukkiva kaik keltasinas, mut eihä niit täält voikukkie seast pahemmi ol erottanu, ku kauvemppaa kattoo. Mut kukkiva sentäs.
Piänemmät norjanargervot kukkiva ny ekaa kertaa, vaik ne o istutettu jo kymmene vuat sitte. Eka märkä ja lumeton talvi ja nyt tuntuva siit tykkäävä, ku mää pelkäsin, et kaik kualee.
En ol enää pelakuit sateitte alt siirtäny mihinkää, ja ovakki vahvistunu kovaste. Lehret paksuuntunu ja uussii kukkavarsii tulee koko aja ulos. Eikä ol muute tarvinnu kastellakkaa, ku luanto o hoitanu senki mum pualest.
Pelto-orvokkei kasvaa pellol, mink kääntämine jäi sekä syksyl et kevääl, ja nykku huamasin siäl jottai kukkii lähteneen kasvuhu viime kesäst, ni ny täytyy sevverti orottaakki, et saan näil monivuatisil jonku toisem paika jostai. Ev viäl vaa tiär, mihi niit voisisis siirtää...
Raparperiki pitäs siirtää jonnekki parempaam paikkaha. Kylhä se näyttää täsä kasvava, mut pikkasen se vaa ain pysyy. Tarttis vähä ravinteikkaampaa maat ja vähä ehkä kuivempaa kevätaikaa, ku täsä tulvamaastos...
Pikkune syreeniki o lähteny kukkimaa. vaiks isäntä ol kokonas jo unohtanu sellasen ees laittaneen kasvamaha. Heh!
Tulikellukka alkaa kans kukintaas täsä.
Ja pellol olevat herttavuorenkilvet kukkiva komeeste. Niit on kyl joku myyrä "hoitanu", ku multa om möyhitty oikkee kunnol siit alt. Näköjäs iha asiallist hoitooki sit.
Käytti Raisios Thaimaalais-kiinalaises ravintolas lounaal, ku isäntä pit etäpäivän. Nam!
Jotenki aivan suloset kahvitassit siäl ol. Kuppi näyttää iha perinteiselt, mut alusem muato viähätti kovaste silmää.
Lämmikkeen ollu bolero kelpas kissallekki käyttöhö, ku hetkeks sen heitin sänkympääl. Kyl Susu tiätää, mikä o lämmint ja pehmeet.
Sit käytti isännä veljempoja ylppärijuhlis ja oliki mahtavat juhlat. Yks saavutus takan, armeija alt poijes ja sit kohti uussii tuulii.
Karvaset kaverit menos mukan, tiätty. Siiri, rapsutuksii ja huamioo hakemas.
Eikä se Ristokaa halunnu toiseks jäär. Rapsuist nauttiva kumpainenki. =D Upee saavutus, upeet juhlat!
Kommentit