Ollaa oltu kahrestas isännän kans, tiätty kera karvakavereitte, koton suurine orotuksinemme, mitä saarais juhannusaikan aikaseks. Sit käytännös miltest jatkuva sare pist kaik suunnitelmat uusiks.
Harvompaha sitä o saanu juhannuksen kerät vaasihi sireeneit, ja lupiinienki kukinta usseste jo ohitettu täs kohtaa. Ny ovav vast alottamas, eli saaraa vähä aikaa viäl nauttii. Piha tuaksuu nii ihanalt ain, ku o pikkanenki tyyni hetki, ettei tuuli viä mennessäs. Kialot kans tekevä tuaksumaailmaha oman osas.
Sateittev välis nipsasin juhannusruusust kuivii oksii poijes. Se ei oikkee viime talvest tuntunu tykkäävä. Mut jäipähä sitä puskaa viäl jäljellekki - ja muu puska onki sit täyn piänii nuppui. Josko viikon sisäl sit kukkis; toivos eletää, et viäl kesäkuus alottaa kukintas sentäs. Tosi myähäs tuntuu ny olevan kaik.
Pääosi ollaa sisäl saret piretty, tuijoteltu telkkaa ja suunniteltu kaikellaist, mitä pitäs tehrä, millo ja sellast. Isäntä o innostunu siirtelee puskii pihal paremppii paikkoihi ja niissäki o ain tiätyllaiset miättimiset, ettei taas lätkäse uurestas sellasee paikkaha, mist koht taas tarttis siirtää poijes.
Ei täst kuvast oikkee näy, mut säleikköviinis ojjo isot lehret (oikkiampualen seinustal) ja koht ne ylettyvä toho säleikköhös saakka. Humala elää, mut ei näyt kovaste kasvava. Se o olla jököttäny samankokkosen jo vaiks kuik kauva. Saa nährä kasvaaks se koko kesän täst enemppää. Iha kiva, et isäntä laitto noi amppelikoukut toho, ni saatii siit kukkaloistoo tähänki porttihi.
Mä inhoon näit kasvie siirtelyit, mut oon tualt mettäm pualelt paljo siirtäny puskii (piiskui, kurjempolvii ja sellassii) siirtäny kukkapenkkeihi, misä ei tunnu mikkää muu kasvava. Ja sit noit kummitärin tuamii harjaneilikoit vuas vuarelt lisänny tähä, mikkä ova lähteny kääntöpellom paikal kasvamaha. Ny alkaa näyttää silt, et nää voisisiva alottaa kukintas suurimpiirteis yhtaikkaa. Ny o kurjempolvet kukas ja toi keltane (rikkaruaho), mikä o iha kivan näköne kans. Ny alkaa pikkuhiljaa tää penkki ol sevverti tiivist kukist, et jualavehnäl ei ol kovim paljo kasvutilaa. Se ku tuntu nappaava täst ain vaa isomppii aloi, vaiks kui niit yritti poistel.
Isännän puuhii: piäne sireenin siirto isommav viäree, villiruusun siirto museotiän keskelt pihal, norjanangervoje siirrot keskemmäl pihaa (kärsisivä vanhas paikas kevät- ja syystulvist). Viäl olis siirtoo orottamas kuusama tontin reunamilt koira-aitauksehe. Kiirut ei sinänsä ol, mut jossaikohti. Siivoilui ei ol voinu tehrä autotallis/vajas, ku ei ol sateitte takii voinu levittää tavaraa pihal. Mut tehtävä seki jossaikohti enne talon seinärempan alottamist vaa o. Toivottavaste tulee sateetont aikaa sopivaiseste jossaikohti.
Isäntä toi omavalintassii kukkii. Toive ol, et "jottai" toho meijä tiävviarustan kaivorrengaspenkkihi. Minisormustinkukkaa, samettiruusuu ja markettaa tul. Toivotaa, et ne nyssit täst lähtis kasvamaha ja komistumaha. =)
Pääosin siis rentoilum merkeis aika menny. Toki ollaa syäty hyvi kans, mut jotenki o ollu nii hämärää, ettei ol tullu kameraa pahemmi miätittyy ees sisätilois, ni tähä ne nyssit jäivä. Ehkä iha hyväki! Toivottavaste kaikil o ollu hiano juhannus!
Kommentit