Vaikeuksie kaut voittoho, vai mite se men? Mul muuttu täsä erinäiset suunnitelmat, vaiks jutun pit olla aikas yksinkertane. Siis selkee kuvio ja tiato, mitä sil tehrää. Jeps! Muttei se oikkee riittänykkää.
Juu, siis löysin ihanan kuvion netist yhrest kuvast ja lährin siit tekemää itekki omaa kuvioo, pikkase muakate mul sopivammaks. Silmukkamäärä pysy saman kuitenski. Jeps ja duudelis, mut siitähä tul sit aihio jättiläisen lapiokättehe, eikä normi-ihmisel. Ei auttanu ku purkaa ja muakat kuvioo viäl enempi. Säärystimet ehkä tol olis voinu tulla, mut sellasii en halunnu.
Ja sit se lopultas onnistuki, vaikkei kuviost tullu lainkaa nii kivaa, mitä olisisi halunnu. Näist tul kummiski paremma kokkoset, mikkä sopiva sekä mun et isännänki kättehe nätiste.
Ja ku kuviollist tekkee, ni tumpuist tulee ikäänku automaattisest kaksinkertaset, et lämpimämmät ova mitä ilman kuvioo olisisiva.
Jotenki vaa hankalat kuvattavat, ku tuntu, et värit sotkeentuu yhtee väkisinki.
Isäntä koekaniinin. =)
Sit sain taas yhrem pariv valmiiks ja ku meinasin peukkui ruvet tekemää, ni tajusin, et -KÄÄK!- ne olivakki molemmat saman kären versioit. Tyhmä ku en tarkistanu tehres, ku senku vaa innoissani heittelin menemää.
No, eiku sit uussii parei näil tekemää. Mä oon sevverti kärsimätön saman asian kans, etten jaks tehrä toisintoi kovim mont kerttaa peräjälkkee, ni tein sit vähä eriparitumppui, mut silti ne o yht parii, ku vähä miättii. Noh, ainaski taatuste lämmittävä kät samal taval, vaiks kuviot vähä vaihtelevakki. =P
Uurevvuare paukkeitte jälkkee ei ol pikkulintui näkyny viäläkää. Harakat, närhet ja oravat siin käyvä sit napostelemas, mitä naposteleva.
Näät kuvat on kyl otettu jo enne jouluu, ku ny o ollu nii pimeet, ettei mun kameral yksinkertasest saa mittää kuvaa klasin takkaa.
Viime yän sit saapu Repe-poikaki taas toviks meil. Solahtiha mukkaa taas, niinku ei olisis pois ollukkaa. =) Ny toivottais kyl vähä kuivemppii kelei, ku tuntuu, et koko aja vaa sattaa lissää ja maa o märkän. Mikä kummalline talvi tää nyssit taas oikkee onkaa?
Kommentit