Märkä keli ol. Sato ja tuul iha hurjaste välil. Sitä sit pääosi oltiiv vaa.
No, saim mää näät tyän al olevat verhot suurimpiirteis pualvälihi. On se vähä outoo lankaa, ku se tuntuu, niinku siin olis joku kuminauha siäl mukan, et välil jousto tekkee tiukemmaks, välil taas löysemmäks. Ei ol siis kaikkeist mukavint virkkuulankaa, mukku muutakaa ei ol. Toivon, et saan ees suurimpiirtei mallihis sit pesuj jälkkee pingotettuu jotenki.
Tää ny o tulos paikkaha, misä olis kaposempiki verholistakaistale riittäny, mut aattelin, et kooltas täst tulee sevverti iso, et se voi sit joskus käyr johonki toisellaiselki kiinnityksel. Ja aikaaha tähä saa kyl viäl menemää ennenku ov valmist.
Poika tek plikkaystäväs kans meil plettui ja herkkuu tuliki! Kiitos! <3 Mikäs sem paremppaa sunnuntaisyätävää?
Susu o siit hassu kissa, et se ei välit vaiks häl nauraa (muut kissat pakkaava loukkaantumaa moisest). "Tähä mut laitettii..."
... "ni tähä mä sit jään!" =D Ollaa niinku ei oltaiskaa. Välil kyl miättii, et onks Susu kissa ollenskaa... ;)
Välil tulee kova hoitoviätti pääl (vaiks Susu on kyl leikattu) ja kantelee pallojas tai tätä piänt leijonaa suussas, mouruu ja valittaa. Sikkku huamaa, et hänet o huamattu, tiputtaa hoirokkis ja menee touhuumaa jottai muut. Täsä nyssit kanto tätä leluas, ja ku tiputti sen laittial, ni laiti hatuks päähä. Siinähä se sit ol pitkän aikaa... Hassu!
Mut sit sej jälkkee onki taas kiva käpertyy lämpimää ja pehmeesee paikkaha untem mail! "Sammuttakaa valot!"
Rakas pehmopalleroine!
Näitte auringonkukkie myätä upeet alkanutta viikkoo kaikil!
Kommentit