Ystävän kans lähtö reissuhu, ja vähä kelit jännitti, et mikä saaraa. Lopult sato lähtöpaikas lunt ja kohrepaikas enste kirkast, sittemmi pilvist, mut poutaa. Pakkane vaa kiristy päivää myäte. Onneks ol lämpimät vaatteet.

Saatii auto hyväl paikal parkkihi, eikä tarvinnu itte lähtee näit kapeit Vanhan Rauman katui ajelemaha. Yllättävänki hianoste ol lumet karuilt poistettu.

Et mä nii tykkään, ku o erillaissii taloi, eri väreis, omat persoonalliset piirteet jokases. Ja mitä IHANII putiikkei. Kumpa olisis ittel joku tonni "ylimääräst" ni olisisi miälellän antanu monil kauppiail siit osaa. Vähä näytti monet liikkeet tyhjilt. Korona-aika ov varsi kova.

Mut onneks ol kummiski turvallissii kaffe- ja ruakapaikkoi siäl tääl, ni päästii "tankkaamaa" välil. Ja lämpimään turvaan toisinaa silt kylmält viimaselt kelilt, mikä ulkon ol.

Houkuttelevaa!

Ystäväl sukuyhteyksii 1600-luvult Rauman Pyhän Ristin kirkkoho, ja käyttii sitä kattomas. Mä oon tääl kummitärin kans joskus kauva sitte käynykki, muttei enää muistis paljoo asioit. Ihan ku ekaa kerttaa olisis paikal taas ollu. Upee kirkko!

Ja alko hämärtää jo, ku lährettii kotimatkal. Menttii tän Suame kappeimma karun, Kirukrännin ohittekki siin. Ja täällähä olisis ollu vaiks ja mitä muutaki kattottavaa ja tutustuttavaa, ku vaa olisis ollu enemp aikaa. Mut päiväreissuks iha mahtava!