Se o ollu märkkää, sateist ja pimiää. Syksyv värit ja vaahterallehret ovat tuanu vähä piristyst päivihi. Heh! Mä en ny tunnu täst pääsevä enää mihinkää.
 

Kyl ne vaa kauniiv värissii ova, ei siit mihinkäs pääse!
 

Sit päätin kokeil, minkälaist ovikranssii saisisi aikaseks. Ekaks pit lähtee hakemaa pari karahkaa. Mimi ihmettelee, et mitä oksii mä sisäl toin. Iha litimärkkii, ku vet sato.
 

Ja tällane siit tul. Aluslehret vähä haalistu väreiltäs ja reunat kipristyvä yän aikan, mut on se kasas pysyny. :)
 

Sit yks kamu yllytti, et koitas tehrä vähä piänempkokkossii ruusui, et niist saa kivoi seinäkoristeit tehtyy. Ihav varmaa, mut jotenkis mä en saanu näist piänist nii kauneit ku isommist, niist "normikokkosist".
 

Yriti saar kuvaa näist, et sais kokoeroo näkyvil, ku näät piänet ova noi neljä kerttaa piänemppii ku isot. Tai meniköhä se ny oikkee, siis neljä piänt mahtuu yhren ison ruusun tilavuutehe, sitä yritän sannoo.
 

Mut ei sitä kokoeroo ol mitenkäs helppo kuvat...
 

Sit kokeilun myäs kuukuvauksii uurel kameral. Automaatil men "pikkase" pimiäks.
 

Otin sit käsisääröl, mut kummalline kuva siitäki vaa tul.
 

Lisäsin ISOuttaki sit ja siit tul kaikkein kirkkain, mut ei täsä ny oikkee mittää kuut näy, täsäkää. Tän enempii ev viittiny tihkusattees pihal kokeil uussii juttui. Joskus paremmal kelil sit.